Maahanmuutosta on jälleen tulossa yksi eduskuntavaalien keskeisistä kysymyksistä, mutta keskustelun sävy on kovin toisenlainen kuin neljä vuotta sitten. Viime vaalien alla julkisuudessa puhuttiin maahanmuuttajien Oulussa tekemistä seksuaalirikoksista, mikä hyödytti erityisesti perussuomalaisia. Taustalla oli vuoden 2015 pakolaiskriisi, joka toi maahan yli 30 000 Syyrian sotaa paennutta turvapaikanhakijaa, suurin osa heistä nuoria miehiä.
Viime vuosina maahanmuuton kuva on ollut aivan toisenlainen. Ensin matkustaminen oli koronavirusepidemian vuoksi vähäistä, sitten Venäjän hyökkäys ajoi miljoonia ukrainalaisia pakosalle. Viime vuonna noin 45 000 ukrainalaista sai Suomessa päätöksen kansainvälisestä suojeluista, suurin osa heistä on naisia ja lapsia.
Suomalaiset ovat suhtautuneet ukrainalaispakolaisiin hyvin myönteisesti. Jopa maahanmuuttoa muuten arvostelevat perussuomalaiset ovat olleet avaamassa ovia ukrainalaisille. Tuoreessa maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassaan puolue ilmoitti vastustavansa vain Euroopan ulkopuolelta tulevia turvapaikanhakijoita. Myös kristittyjä turvapaikanhakijoita perussuomalaiset haluaa suosia. Puolue sijoittelee eri ryhmiä arvojärjestykseen kovin läpinäkyvin kriteerein, mikä sai pääministeri Sanna Marinin (sd) kutsumaan puoluetta ”rasistiseksi”.
Rasismin sanakirjasta lainaili maanantai-iltana A-studiossa vieraana ollut perussuomalaisten varapuheenjohtaja Leena Meri, joka kutsui kokoomuksen maahanmuuttolinjauksia ”väestönvaihdoksi”. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo arvioi tiistaina Meren puheiden olevan kaukaa menneisyydestä, ”kumpujen yöstä”.
Niin kutsuttu väestönvaihtoteoria on äärioikeistolainen salaliittoteoria, jossa juutalaisjohtoisen globalistisen salaliiton väitetään suunnittelevan valkoisten eurooppalaisten korvaamista Afrikasta ja Lähi-idästä tuotavilla maahanmuuttajilla. Suojelupoliisin mukaan tämä salaliittoteoria on innostanut monia äärioikeistolaisia terroristeja. Jos ei halua tulla kutsutuksi rasistiksi, ei kannata käyttää rasistien terminologiaa.
Suomalaiset ovat perinteisesti suhtautuneet maahanmuuttoon käytännöllisesti, elleivät suorastaan itsekkäästi. Auttamishalu on rajallista, mutta oma etu lasketaan tarkasti. Nyt se taitaa näkyä siinä, että vanhemmat suomalaiset suhtautuvat työperäiseen maahanmuuttoon nuorempia myönteisemmin: ikääntyvät ymmärtävät, ettei eläkkeitä makseta eikä vanhuksia hoideta, jos ihmiset loppuvat.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla esitti äskettäin, että Suomi tarvitsee huoltosuhteensa turvaamiseksi vuodessa peräti 44 000 maahanmuuttajaa. Myös yritysjohtajat ovat muistuttaneet, että Suomen talous tukehtuisi ilman maahanmuuttajia.
Pitkään oman edun laskeskelu hyödytti perussuomalaisia, jotka onnistuivat leimaamaan maahanmuuton kannattajat herkkäuskoisiksi idealisteiksi. Nyt asetelma on muuttunut, kun lukuisat laskelmat todistavat, ettei Suomi selviä ilman laajaa maahanmuuttoa. Identiteettikysymyksestä maahanmuutto on muuttunut talouden kohtalonkysymykseksi.
Se näkyy myös politiikassa. Vielä neljä vuotta sitten moni puolue pyöritteli äänestäjien pelossa maahanmuuttokantaansa, mutta nyt puolueet ovat saaneet lujuutta selkärankaansa. Perussuomalaiset näyttää jopa hämmentyneeltä siitä, miten yksin puolue on kantoineen jäänyt. Jos perussuomalaiset pysyy poterossaan, oikeistohallitusta on vaikeaa rakentaa.
Kun perussuomalaiset kieltäytyy hyväksymästä tosiasioita, se ei enää kuulostaa järkevältä edes puhtaasti itsekkäästä näkökulmasta. Ja kun puolue esittää, että Suomen pitäisi väestöpolitiikassaan ottaa oppia Japanista, se kuulostaa jo suorastaan epätoivoiselta.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.