Opetus- ja kulttuuriministeriön tammikuussa julkaisema sivistyskatsaus, Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) pitkittäisarvioinnin tulokset ja Pisa-tutkimukset ovat herättäneet huolta koululaisten osaamisesta. On yliampuvasti puhuttu oppimistulosten romahduksesta.
Suomessa päästään hyviin oppimistuloksiin pienillä kustannuksilla ja oppituntimäärillä, eikä tuloksia saada oppilaiden hyvinvoinnin kustannuksella. Kansainvälisesti verraten oppilaat ovat hyvinvoivia ja taitavia.
Oppilaiden väliset erot oppimistuloksissa ovat kuitenkin kasvaneet. Oppimistulosten laskusta etenkin matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa ja lukutaidossa on syytäkin olla huolissaan. Pisa-sijoitusten perusteella suomalaisnuorten lukutaito on kuitenkin hyvällä tasolla. Luonnontieteiden osaamisen taso on laskenut, mutta kansainvälinen sijoitus on yhä hyvä.
Läntisissä teollisuusmaissa oppimistulokset ovat laskusuunnassa. Suomessa lasku on ollut keskimääräistä jyrkempää ja heikoimpien osaajien osuus on kasvanut, mutta yleisestä romahduksesta ei voida puhua.
Kehitykseen on etsitty syyllisiä, ja monitahoiseen ongelmaan on esitetty yksinkertaisia ratkaisuja. Lisäksi on tehty päätelmiä, jotka eivät perustu arviointituloksiin.
Arviointitulokset eivät kerro suoraan suomalaisesta koulutuspolitiikasta tai siitä, mitä kouluissa tehdään oikein tai väärin. Oppimistuloksissa havaittu lasku ja eriytymiskehitys johtuvat useista tekijöistä, joista moniin ei voida luokkahuoneessa vaikuttaa.
Suomen kouluverkostoa on supistettu voimakkaasti, perusopetuksen rahoitusta on leikattu merkittävästi, heikoista taloudellisista lähtökohdista ponnistavien lasten osuus on huomattava, ja oppilaiden kotoaan saama tuki vaihtelee suuresti.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (OPS) vuodelta 2016 on nostettu syntipukiksi moneen koulutuksen vaivaan. OPS:n vaikutukset näkyvät kuitenkin vasta viiveellä. Kritiikki on kohdistunut ilmiöoppimiseen, inkluusioon ja itseohjautuvuuteen. Paljon on puhuttu myös mahanmuuttotaustaisten oppilaiden vaikeuksista.
Ilmiöoppiminen ei esiinny OPS:n sivuilla. Ilmiöt mainitaan, mutta niihin perustuvat oppimiskokonaisuudet eivät korvaa perinteisiä oppiaineita.
”Inkluusio ei sellaisenaan ole ongelma tai ratkaisu.
Inkluusio ei sellaisenaan ole ongelma tai ratkaisu. Tutkimukset ja arvioinnit ovat viime vuosina osoittaneet, että oppilaiden tuen tarve on suurempi kuin siihen suunnatut resurssit. Inkluusiota on mahdotonta toteuttaa ilman riittäviä opetusresursseja. Tilanne kuormittaa opettajia ja vaikeuttaa työskentelyä kouluissa.
Opetussuunnitelma ei edellytä oppilailta omatoimista itseohjautuvaa oppimista. Karvin nelivuotisessa OPS-arvioinnissa itseohjautuvuuden vaatimus ei noussut ongelmallisena esille. OPS:n mukaan oppilaita kannustetaan itseohjautuvuuteen ja tutkivaan työskentelyyn nimenomaan opettajan ohjauksessa oppilaan ikäkausi ja yksilöllisyys huomioiden.
Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden oppimistulokset ovat monissa oppiaineissa keskimääräistä heikompia. Se ei kerro heikommista kognitiivisista taidoista vaan lähinnä huonommasta kielitaidosta. Kyseessä on heterogeeninen ryhmä, ja taidoissa on paljon yksilöllistä vaihtelua. Maahanmuuttotaustaisten osuus oppilaista on arvioinneissa pieni, eikä se juuri vaikuta kansallisiin tuloksiin ja trendeihin.
Koulujen väliset oppimistulosten erot eri puolilla Suomea ovat pieniä, mutta asuinalueiden erot ovat etenkin metropolialueella ja isoissa kaupungeissa kasvaneet. Oppimistulokset ovat vahvasti yhteydessä alueiden sosioekonomiseen tilanteeseen ja oppilaiden vanhempien koulutustasoon.
Suomalaisen koulutuksen ongelmia ei ratkaista lyhytkestoisilla hankkeilla ja selvityksillä. Koulutuksen kehittämisen tulee jatkossakin perustua pitkän aikavälin tavoitteisiin sekä systemaattiseen koulutuksen arvioinnin ja tutkimuksen tuottamaan tietoon.
Juhani Rautopuro ja Annette Ukkola
Rautopuro on tutkimusprofessori koulutuksen tutkimuslaitoksella Jyväskylän yliopistossa. Ukkola on perus- ja alkuopetuksen arviointiasiantuntija Kansallisessa koulutuksen arviointikeskuksessa.
Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.