Turkki sijaitsee niin poliittisesti kuin maantieteellisestikin vaikealla alueella mannerlaattojen saumakohdassa. Varhain maanantaiaamuna Turkki liikahti vanhoilta sijoiltaan useita metrejä, kun Turkin ja Syyrian rajaseutua ravisteli voimakas maanjäristys. Tuhot ovat valtavat, ja ne vaikuttavat miljooniin ihmisiin.
Katastrofiapua vaikeuttaa tuhoalueen vaikeiden olosuhteiden lisäksi Turkin ja Syyrian kurdialueen monimutkainen ja jännitteinen suhde. Maanjäristyksen jälkeenkin Turkki jatkoi kurdijoukkojen pommittamista Syyriassa, vaikka apua näille alueille pitäisi toimittaa Turkin rajan yli. Turkin puolella katastrofialueilla asuu niin kurdeja kuin turkkilaisiakin.
Sekä Turkki että Syyria tarvitsevat ja saavat kansainvälistä apua pelastustöihin ja jälleenrakentamiseen. Länsimaissa ja kansainvälisissä avustusjärjestöissä avustustoimet saatiin nopeasti liikkeelle. Myös Suomi ja Ruotsi reagoivat välittömästi.
Maanjäristyksellä on myös mittavia poliittisia jälkijäristyksiä välittömästi ja pitkällä aikavälillä. Vaikka presidentti Recep Tayyip Erdoğan julisti hätätilan, hän vaikuttaa pitävän kiinni siitä, että presidentin- ja parlamenttivaalit järjestetään toukokuun puolivälissä.
Vaaliasetelma oli entuudestaankin tiukka. Erdoğanin olisi nyt todistettava, että hän pystyy johtamaan Turkin selviytymistä suunnattomasta luonnonkatastrofista. Turkin oma pelastusoperaatio ei kuitenkaan alkanut Erdoğanille suotuisissa merkeissä, sillä ensimmäisinä paikalle ehtivät ulkomaiset pelastustyöntekijät. Myös Venäjän presidentti Vladimir Putin lähettää venäläisiä pelastusryhmiä sekä Syyriaan että Turkkiin.
Kritiikkiä nosti myös se, ettei järistyksille alttiin alueen rakennuskantaa ollut vahvistettu, vaan tarkoitukseen varatut rahat katosivat korruptioon. Turkin talous oli jo valmiiksi syvissä vaikeuksissa, ja nyt talouskriisi vain pahenee.
Erdoğan näki, ettei alku sujunut hyvin. Tuli kiire vaimentaa arvostelua. Keskiviikkona Turkissa suljettiin viestipalvelu Twitter.
Tärkeintä on saada nopeasti hätäapua Turkkiin ja Syyriaan. Suomen ja Ruotsin ei tarvitse kainostella omaa nopeaa apuaan Turkille. Ruotsi osoittaa Euroopan unionin solidaarisuuden EU:n puheenjohtajamaana.
Turvallisuuspolitiikassa ei ole suruaikoja. Siksi Suomessa ja Ruotsissa pohditaan, miten katastrofi vaikuttaa Turkin vaaliasetelmiin ja Erdoğanin aikeisiin ratifioida maiden Nato-jäsenyydet.
Maanjäristyksellä ei välttämättä ole vaikutusta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden hyväksymiseen. Tilannetta se kuitenkin muuttaa. Tulevat viikot pelastustoimissa vaikuttavat tunnelmiin vaaleissa. Huomio on eri asioissa kuin ennen maanjäristystä. Se voi tarkoittaa, ettei Turkin päällimmäisin vaaliteema ole Ruotsin tai Suomen riepottelu.
Uusi tilanne avaa uusia mahdollisuuksia sekä Erdoğanin Oikeus ja kehitys -puolueelle että oppositiolle. Se on ennallaan, että vaaleissa käydään kova taistelu vallasta. Sekin on entisellään, että Erdoğan on arvaamaton. Vaaleja saatetaan lykätä, ja silläkin voisi olla seurauksia Suomen ja Ruotsin Nato-matkalle.
Erdoğan on pelannut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksillä vaarallista peliä. Vaarana on ollut, etteivät kovat puheet jätä tilaa perääntyä. Vaikka näkymä Turkin politiikkaan on taas uudella tavalla sumea, ratkaisun avaimet ovat yhä Erdoğanilla.
Ensi viikolla läntisten demokratioiden johtajat tapaavat Münchenin turvallisuuskonferenssissa. Vaikka huomio on Ukrainan tukemisessa, keskustelut Suomen presidentin ja pääministerin kanssa kiinnostavat Nato-maiden johtajia. Huomiota saa tietenkin myös Turkki – ja Erdoğan, jos hän saapuu paikalle. Turkki saa nähdä, että sillä on hädän hetkellä tukea.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.