Norjalaisten suhde sotaa käyvään Ukrainaan on poikkeuksellinen. Norja joutuu taiteilemaan maineensa kanssa, sillä se rikastuu sodalla tahtomattaankin.
Öljyn ja kaasun hinta nousi ja kysyntä mullistui, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. Kun muu Eurooppa riuhtoi sodan seurauksena itseään irti venäläisestä kaasusta ja öljystä, Norja käänsi hanat auki. Norja kasvatti öljy- ja kaasutuotantoaan ja -vientiään, minkä ansiosta Euroopan talvi ei ole ollut niin kylmä kuin muutoin olisi ollut.
Euroopan unionin ulkopuolella pysytelleestä Norjasta tuli keskeinen EU:n energiavarmuuden takaaja. Siltä osin Norjaa voi kutsua sankariksi. Toisaalta se rikastuu sodalla, sillä öljytulot ovat ennätystasolla. Norja selittelee, että myös Norjan suuri ja mahtava öljyrahasto on markkinoiden armoilla ja energia on kallista myös norjalaisille. Se ei Norjan arvostelijoita hiljennä.
Norjassa on käyty tiukkaa keskustelua sodan tuomien öljy- ja kaasutulojen vastuullisesta käytöstä. Norja olikin viime vuonna huomattava Ukrainan rahoittaja ja aseistaja noin miljardin euron arvoisella avulla.
Maanantaina pääministeri Jonas Gahr Støre kertoi Norjan rahoittavan viiden seuraavan vuoden aikana Ukrainaa yhteensä noin 7,5 miljardin euron arvosta. Vuosittain tuki on noin 1,5 miljardia euroa. Siitä noin puolet on aseapua. Sitoumus on huomattava – mutta toivottavasti vasta alkua.
Ukraina tarvitsee liittolaisiltaan pitkäaikaisia tukisitoumuksia. Vaurasta Norjaa tarvitaan avaamaan latua myös muiden maiden sitoumuksille. Norjan aseapu on ollut myös raskasta kalustoa, ja Ukrainaan lähtee Norjasta Leopard-taistelupanssarivaunuja.
Ukrainan tukeminen on läntisille demokratioille kestävyyslaji. Nyt ollaan vasta lämmittelykierroksella.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.