Kun nykyisen hallituksen toimintaa tulevaisuudessa arvioidaan, sen toimet ympäristö- ja ilmastokysymyksissä voivat saada analyyseissä enemmän huomiota kuin nyt ajatellaan.
Ympäristöasiat ovat olleet pinnalla koko hallituskauden. Keskustalla ja vihreillä on ollut niistä syviä periaatteellisia kiistoja, mikä on osaltaan pitänyt aiheita julkisuudessa. Vähintään yhtä iso syy on kuitenkin se, että ympäristö- ja ilmastokysymyksistä on tullut viime vuosina valtavirran asioita.
Se on näkynyt yleisön lisääntyneenä kiinnostuksena ympäristö- ja ilmastoaiheisiin, mutta myös niiden ankkuroitumisena aiempaa tiiviimmin talouteen ja yritysmaailman ajatteluun. Osalle yrityksistä ympäristöasiat ovat edelleen tarvittaessa käyttöön otettavaa vihreää kuorrutusta, mutta yhä useammalle vientiyritykselle osaaminen ilmasto- ja ympäristöasioissa on aidosti merkittävä kysymys.
Samalla on muistettava, että ympäristökysymykset myös jakavat suomalaisia. Se tulee selvästi ilmi tuoreessa HS-gallupissa, jonka aiheina olivat ilmastonmuutos, luontokato ja metsät.
Niukka enemmistö ei ole ainakaan kovin paljon huolestunut ilmastonmuutoksesta tai luontokadosta, lähes puolet on. Joka toinen olisi valmis ainakin jossain määrin tinkimään elintasostaan ilmastonmuutoksen vuoksi, mutta 41 prosenttia oli eri mieltä. Joka toinen myös ajatteli, että monia ilmastonmuutoksen vaikutuksia liioitellaan julkisuudessa.
Erot puolueiden kannattajien välillä ovat selviä, mikä heijastuu myös politiikkaan. Vihreiden kannattajista huolestuneita ovat lähes kaikki, mutta keskustan kannattajista vajaa kolmannes. Sdp:n kannattajista huolestuneita on vajaa kaksi kolmannesta, joten puolue on ollut valmis etsimään kompromisseja. Keskustalla ja vihreillä kun on perustavanlaatuinen erimielisyys esimerkiksi metsistä.
Hallituksen suurimpia ympäristöpäätöksiä olivat ilmastolaki ja luonnonsuojelulaki sekä luonnonsuojelun määrärahojen korottaminen lähes kaksinkertaisiksi. Tässä kuussa hallitus päätti lisätalousarviossaan lisäksi suojella 30 000 hehtaaria valtion omistamaa maata.
Ilmastolakiin kirjattiin, että Suomi aikoo olla hiilineutraali vuonna 2035. Se velvoittaa myös tulevia hallituksia ohjaamaan toimintaa niin, että tavoite toteutuisi. Samalla se antaa yrityksille ja sijoittajille näkymän siitä, että vihreään teknologiaan voidaan sijoittaa ilman pelkoa tavoitteiden muuttamisesta.
Luonnonsuojelulain käsittely eduskunnassa keräsi paljon huomiota, kun keskusta sai opposition kanssa läpi muutoksia hallituksen esitykseen. Keskusta kuitenkin hyväksyi valtaosan laista, jossa oli useita merkittäviä parannuksia.
Hallitus onkin toimiinsa tyytyväinen. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei kuitenkaan edennyt kokonaisuutena, mikä selittyy myös lain laajuudella. Laki jaettiin, joten vain rakennuspuolen pykälät etenivät, mutta niissä luonto jäi sivurooliin. Maankäytön pykälät jäävät seuraaville hallituksille.
Asialla alkaa olla kiire, sillä Suomen maankäyttö on muuttunut nielusta päästölähteeksi metsien nielun pienennyttyä yllättäen ja nopeasti. Hallitus reagoi tähän muutokseen hitaasti, vaikka se oli itse ajanut läpi ilmastolain ja pääministeri keräsi maailmalla mielellään kehuja Suomen kunnianhimoisesta tavoitteesta.
Nyt vaalien alla monella puolueella ympäristö- ja ilmastopuhe vaihtelee yleisön mukaan. Ympäristö- ja ilmastoasiat ovat silti seuraavankin hallituksen asialistalla, on hallituksen kokoonpano millainen tahansa.
EU luo monenlaista säätelyä, mutta painetta tulee myös hiilineutraalisuustavoitteeseen sitoutuneelta yrityskentältä. Niinpä myös elinkeinoelämä voi alkaa vaatia lisävelvoitteita maa- ja metsätalouteen. Vihreä siirtymä on tosiasia myös politiikassa.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.