Ahtaajien lakko satamissa alkoi varhain keskiviikkoaamuna, kun kuljetusalan ammattiliitto AKT hylkäsi sovittelija Leo Suomaan sovintoehdotukset tiistai-iltana. Tarjotut tekstit ja varsinkaan ehdotetut korotukset eivät AKT:lle kelvanneet.
AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoi tiistai-iltana, että teknologiateollisuuden korotustaso ei liitolle riitä. Kokko haluaa haastaa koko nykyisen työmarkkinamallin, jossa vientiteollisuuden avainalat sekä avaavat palkkakierroksen että määrittävät palkankorotusten tason. AKT pyrkii yhä saamaan Saksan teollisuuden veroiset palkankorotukset eli 8,5 prosenttia kahdessa vuodessa.
Satamien lisäksi seisahduksissa on maanteitä pitkin kulkeva tavaraliikenne. Myös pääkaupunkiseudun linja-autoliikennettä uhkaa lakko kuun vaihteessa.
Hylätty ehdotus olisi tuonut kahden vuoden sopimuskauden aikana yhteensä 5,7 prosentin palkankorotukset, kun teknologiateollisuuden uuden työntekijäsopimuksen on laskettu tuovan kahdessa vuodessa kertaerineen seitsemän prosentin korotukset. Työnantajia edustavan Satamaoperaattoreiden mukaan sovintoehdotus tosin noudatti teollisuuden niin sanottua yleistä linjaa. Se ilmeisesti pitää myös paikkansa.
Satamalakko on ehdottomasti työtaisteluaseiden järeimmästä päästä. Työtaistelun vakavuutta kuvastaa, että moni eri alojen työnantajien edustaja on esittänyt huolensa tai arvionsa lakon vaikutuksista. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK on puuttunut ensimmäistä kertaa koko tämän työmarkkinatalven aikana tilanteeseen julkisesti. Siitä pitäen, kun EK lopetti keskitettyjen tuloratkaisujen tekemisen, äänessä ovat olleet pääasiassa eri alojen työnantajaliittojen johtajat.
EK on huolissaan suurten vientiyritysten puolesta. Lakko satamissa hyydyttää Suomen viennin ja tuonnin. Ulkomaankaupasta 90 prosenttia kulkee satamien kautta. EK:n arvion mukaan satamien kautta kulkee 280 miljoonan euron edestä tavaraa vuorokaudessa.
Taannoinen kaupan alan rajoitettu lakko sai jonkin verran sympatiaa myös kaupan asiakkailta. Ahtaajien lakko tuskin samanlaista sympatiaa saa. Viennin pysähtyminen ei tavallista kuluttajaa hetkauta, mutta tuonnin pysähtyminen näkyy ensimmäisenä kaupoissa hedelmien, vihannesten ja muiden tuoretuotteiden vähenemisenä.
Toinen syy sympatian mahdolliseen vähyyteen ovat ahtaajien palkat: palkkansa puolesta ahtaajat kuuluvat duunarien eliittiin. Satamaoperaattorien mukaan ahtaajat ansaitsevat 4 000 euroa ja lisineen jopa 4 400 euroa kuukaudessa. Työnantajaliiton mukaan ahtaajien palkat ovat 28 prosenttia teollisuustyöntekijöiden palkkoja paremmat.
AKT ei hätkähdä, vaikka työtaistelulle ei sympatiaa herukaan. Liiton jäsenet kyllä tietävät arvonsa ja merkityksensä maan huoltovarmuudelle. Satamien ahtaajat ovat pienehkö avainryhmä, jonka painostusvalta perustuu siihen, että sillä on kantapäänsä Suomen talouden ruokatorvella.
Voi tietysti kysyä, onko oikein, että AKT kiristää itselleen etuja ottamalla kansantalouden panttivangiksi. Sellaiset kysymykset nousevat aina pintaan AKT:n lakkojen yhteydessä, eikä varmaan vähiten nyt, kun talous on muutenkin taantuman reunalla ja eduskuntavaalit ovella. Toisaalta AKT tekee samaa mitä muutkin: katsoo omien jäsentensä etuja. Tosin harvinaisen vahvasta asemasta.
Suomaa ei vielä keskiviikkona virka-aikana kutsunut työriidan osapuolia uuteen sovitteluun. Ehkä hän on ajatellut, että antaa nyt lakkolaisten päästää enimmät höyryt ulos ennen uutta tapaamista.
Myös kunta-alan työntekijät ja viranhaltijat saavat osansa AKT:n palkankorotuksista. Kunta-alan allekirjoituspöytäkirjassa sovittiin, että kuntien ja hyvinvointialueiden palkankorotukset lasketaan tänä ja ensi vuonna teknologiateollisuuden, kemian perusteollisuuden ja kuorma-autoalan korotusten keskiarvosta. Jos AKT saa lakoillaan enemmän kuin teollisuus, osa siitä valuu myös kunta-alalle.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.
Oikaisu 16.2. klo 14.30: Toisin kuin kirjoituksessa aiemmin luki, EK:n arvion mukaan satamien kautta kulkee tavaraa 280 miljoonan euron edestä päivässä, ei 350 miljoonan euron.