Venäjän brutaalille ja massiiviselle hyökkäykselle ei näy loppua. Näyttää yhä enemmän siltä, että presidentti Vladimir Putin toivoo pystyvänsä nujertamaan Ukrainan vastarinnan pitkällä ja väkisin jatketulla sodalla. Ovathan Venäjän kansantalous, väestö ja armeija suuremmat kuin Ukrainan. Lisäksi Venäjä toivoo, että länsimainen yleisö kyllästyy pitkittyvään sotaan ja länsi vähentää tukeaan Ukrainalle.
Sota ja pakotteet ovat vaikuttaneet Venäjän bruttokansantuotteeseen, mutta vähemmän kuin riippumattomat ennustajat antoivat viime vuonna ymmärtää. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi Venäjän talouden supistuneen 2,2 prosentilla vuonna 2022. Tälle vuodelle ennustetaan 0,3 prosentin kasvua. Suuret öljy- ja kaasutulot vuonna 2022 sekä finanssipolitiikan hyödyntäminen ovat kannatelleet Venäjän kansantalouden perusteita. Venäjän talouden pohja ei nyt ole paljon heikompi kuin vuosi sitten.
Venäjän oli kuitenkin muutettava talouttaan sotatalouden suuntaan, jotta maa pystyy käymään pitkittynyttä sotaa suurine materiaalitappioineen. Venäjä on menettänyt suuren määrän aseita, ammuksia ja varusteita.
Venäjän oli suunnattava yhä isompi osa taloudestaan aseteollisuuden tarpeisiin. Lisäksi Kreml on velvoittanut alue- ja paikallisviranomaiset käyttämään omia budjettejaan vastikään värvättyjen sotilaiden varustamiseen.
Venäjän valtiontalouden tasapaino on heilahtanut yhden prosentin ylijäämästä kahden prosentin alijäämäksi, vaikka öljy- ja kaasutulot olivat vuonna 2022 ennätyssuuret. Ensimmäiset luvut tältä vuodelta osoittavat, että Venäjän julkisen talouden alijäämä kasvaa öljytulojen pienentymisen ja sotilasmenojen kasvun vuoksi.
Ukrainan puolustusbudjetti on vain 30 miljardia dollaria, joten Venäjällä vaikuttaa olevan selvä etulyöntiasema. Länsimaiden koalitio on kuitenkin sitoutunut auttamaan Ukrainaa 41 miljardin euron arvosta. Se on loppujen lopuksi vain promille viiden suurimman läntisen aseavun luovuttajamaan yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Verrattain pienetkin lisäykset lännen kokonaistuotantoon suhteutetuissa puolustusmenoissa ja aseavussa nostaisivat Ukrainan puolustusmateriaalin määrän selvästi Venäjän asetuotantoa suuremmaksi.
”Länsimaiden ei tarvitse siirtyä sota-ajan talouteen.
Länsimaiden ei näin ollen tarvitse siirtyä sota-ajan talouteen. Lännen on kuitenkin ratkaistava asetuotannon kasvattamiseen liittyvät logistiset – ja poliittiset – ongelmat.
Talouspakotteet ovat jo vuodesta 2014 alkaen heikentäneet Venäjän sotilaallisia kykyjä. Esimerkiksi Ranska peruutti Mistral-luokan rynnäkköalusten luovutukset Venäjälle. Pakotteet hidastivat merkittävästi uuden sukupolven Suhoi Su-57-häivehävittäjien tuotantoa. Helmikuun 2022 jälkeen sotilas- ja kaksoiskäyttöön tarkoitettujen tuotteiden vastaisia pakotteita on kiristetty entisestään. Se on vaikeuttanut esimerkiksi T-72-panssarivaunujen, monien nykyaikaisten ilmatorjunta-aseiden sekä risteilyohjusten ja sotilasajoneuvojen tuotantoa.
Sodan kestäessä Venäjä on kuitenkin vahvistanut sotatalouttaan ja sopeutunut pakotteisiin. Puolustussektorilla sopeutumistoimia ovat olleet tuonnin korvaaminen kotimaisilla tuotteilla, vanhan materiaalin korjaaminen ja peiteyhtiöiden käyttäminen huipputekniikan maahantuonnissa Turkin ja Kazakstanin kaltaisten kolmansien maiden kautta. Venäjä on onnistunut myös tuomaan aseita Iranista ja Pohjois-Koreasta.
Jos länsi haluaa Ukrainan menestyvän sodassa, pelkkä asetoimitusten sekä taloudellisen ja humanitaarisen avun jatkaminen Ukrainalle ei riitä. Myös Venäjän-vastaisia pakotteita on kiristettävä, ja porsaanreiät on paikattava.
Venäjän sotilaallista suorituskykyä voidaan heikentää esimerkiksi tiukentamalla droneja Venäjän käyttöön tuottavaan Iraniin kohdistuvia pakotteita, puuttumalla tarkemmin peiteyhtiöiden toimintaan ja painostamalla Venäjän hyödyntämiä kolmansia maita entistä enemmän. Pakotteiden täytäntöönpano ja yhtenäisyys ovat avainasioita. Ukraina tarvitsee yhä lännen päättäväistä tukea.
Guntram Wolff
Kirjoittaja on brysseliläisen Bruegel-tutkimuskeskuksen johtaja.
Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.