Tilastokeskus kertoi tiistaina, että Suomessa syntyi tammikuussa 3 521 lasta, 471 vähemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Luonnollisen väestönlisäyksen käyrä on liukunut kaakkoa kohti kauan. Luonnollinen väestönlisäys saadaan, kun syntyneiden määrästä vähennetään kuolleiden määrä. Vähennyslaskun vuositulos oli viimeksi plussalla vuonna 2015.
Huono kehitys kärjistyy alueellisesti. Luonnollinen väestönlisäys on positiivinen enää noin kolmessakymmenessä kunnassa. Nämä kunnat ovat suurelta osin pääkaupunkiseudulla tai Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun lähistöllä. Loput 90 prosenttia kunnista etenee vakaasti aikaan, jolloin vastasyntynyt on vuosi vuodelta yhä suurempi harvinaisuus.
Nettomaahanmuutto pitää Suomen väestöä kasvussa. Nettomaahanmuutto saadaan, kun maahanmuutosta vähennetään maastamuutto. Tämä lukema on plussalla ja kasvaa selvästi. Tuorein kasvu ei ole peräisin vuoden 2015 maahanmuuttovirroista eikä vain Ukrainasta paenneista. Väkiluku kasvoi tammikuun aikana 1 293 hengellä.
Tilastokeskus julkisti tiistaina myös työllisyyslukemat. Työllisyysaste oli edelleen kasvanut. Hyvät lukemat asettuvat alaviistoisen ja eriytyvän väestökehityksen päälle ja menettävät osan tehostaan.
Suomen väestönkehitys on niin surkea, että ilman työperäistä maahanmuuttoa hyvinvointivaltio rapautuu. Maahanmuutto ei Suomea pelasta, mutta se kyllä hieman auttaa ja melko nopeastikin.
Pitkän aikavälin ratkaisut ovat vaikeita ja tehoavat hitaasti. Selvitysten mukaan syntyvyyttä laskee nuorten epävarmuus tulevaisuudesta. Meillä ovat nyt parhaassa lisääntymisiässä ne, jotka elivät lapsuutensa 1990-luvun lamassa ja tulivat lisääntymisikään pandemian, sodan ja ilmastonmuutoksen aikana.
Kun seuraava hallitus tekee työllisyys-, koulutus- ja perhepolitiikan päätöksiä, ne pitäisi nykyistä selvemmin koordinoida toisiinsa niin, että ne kiertyisivät yhdessä suojelemaan nuorten luottamusta tulevaan.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.