Venäjän johtaja Vladimir Putin piti tiistaina valtakunnan tila -puheensa, jota odotettiin kiinnostuksella. Jäihän periaatteessa vuotuinen puhe häneltä viime vuonna pitämättä, ilmeisesti Ukrainassa saavutettavaa menestystä turhaan odotellessa. Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alkamisesta Ukrainaan tulee tällä viikolla kuluneeksi vuosi.
Puheeseen kohdistunutta huomiota lisäsi myös Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin maanantainen vierailu Kiovassa. Bidenin matka oli niin näyttävä solidaarisuuden osoitus Ukrainalle, että sitä on jo verrattu presidentti John F. Kennedyn vierailuun Länsi-Berliinissä kesällä 1963. Biden osoitti myös rohkeutta saapumalla Kiovaan, jossa Venäjän ohjuksista varoittavat ilmahälytyssireenit huusivat vierailun aikana. Bidenin matka oli siis kaikin tavoin viesti Ukrainaan hyökänneelle Putinille, jota pilkataan pelokkuutensa vuoksi yleisesti bunkkeripapaksi.
Putinin puhe oli lopulta hänelle tyypillinen pitkä lista Venäjää hänen mielestään kohdanneista vääryyksistä ja lännen kataluudesta. Vanhaan tapaan musta oli valkoista, hyökkääjä uhri, hyökkäys puolustautumista ja Ukrainan vapailla vaaleilla valittu presidentti vallankaappaajien edustaja.
Puheen uutinen liittyi ydinaseisiin, mikä ei sinänsä ollut uutinen, ovathan Venäjän johto ja sen lähellä olevat flirttailleet ydinuhkailuilla jo pitkään. Tiistaina Putin otti kuitenkin uuden askeleen ilmoittamalla Venäjän lakkaavan noudattamasta Yhdysvaltojen ja Venäjän sopimaa, ydinaseita rajoittavaa Uusi Start -sopimusta.
Uusi Start -sopimus on viimeinen Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen merkittävä aseriisuntasopimus. Julkinen irrottautuminen oli tarkoitettu merkiksi Venäjän valmiudesta täyteen välirikkoon, vaikka Yhdysvallat onkin jo todennut Venäjän lopettaneen sopimuksen noudattamisen.
Putinin puheesta sai vaikutelman, että se oli vain pakko pitää. Puhe oli sisällöltään tyhjä aivan kuten Putinin puheet ovat viime aikoina olleet. Siinä ei ollut lupauksia kenellekään, muttei oikein uhkauksiakaan.
Putin näyttää luottavan siihen, että venäläiset antavat hänen toimia parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämän hän varmistaa propagandan ja väkivaltakoneiston avulla, joten puheessa ei tarvitse lupailla mitään.
Putin näyttää kuitenkin ajattelevan, että Venäjä on sodassa länttä vastaan. Ukraina on tässä vain yksi vaihe. Ukrainaa hän ei edelleenkään suostu pitämää oikeana maana, vaan väitti sen olevan lännen suorassa ohjauksessa.
Vaikka Putinin puhe oli sisällöltään yllätyksetön ja niin tylsä, että yleisössä olleet avustajat joutuivat taistelemaan pysyäkseen hereillä, siinä oli myös selvä viesti kotimaiselle yleisölle.
Putin halusi sanoa venäläisille, että kaikkien pitää varautua pitkään sotaan. Putin ei toki kutsunut edelleenkään sotaansa sodaksi vaan sotilaalliseksi erikoisoperaatioksi, mutta viesti oli selvä. Sota on uusi normaalitila, johon Venäjää nyt sopeutetaan. Sen voi tulkita myös ennakkovaroitukseksi siitä, että sota tulee vaikuttamaan entistä useamman venäläisen elämään.
Putin vakuutteli silti ajan olevan hänen puolellaan. Hän ennusti ukrainalaisten vielä kääntyvän johtoaan vastaan ja lännen ajautuvan sekasortoon. Tähän kohtaan kuului Putinin tuttu litania lännen moraalisesta rappiosta, jossa uutuutena oli ivallinen viittaus anglikaanisen kirkon pohdintaan siitä, pitäisikö Jumalasta alkaa käyttää sukupuolineutraalia termiä.
On vaikea sanoa, uskooko Putin itsekään optimistisin arvioihinsa. Lännen tehtävänä on Ukrainan rinnalla kuitenkin osoittaa ne vääriksi.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.