Eduskunnan perustuslakivaliokunta joutui vaikean paikan eteen, kun se sai pöydälleen hallituksen esityksen laiksi eläinten hyvinvoinnista. Uusi laki korvaa entisen eläinsuojelulain. Siinä säädetään niin lemmikkieläinten kuin tuotantoeläintenkin eläimen arvoisesta kohtelusta.
Laissa jouduttiin ottamaan kantaa myös uskonnollisten ryhmien tekemään eläinten rituaaliteurastukseen. Hallituksen esityksessä olisi vaadittu, että eläin tulee aina tainnuttaa ennen verenlaskua, eikä poikkeusta olisi tehty edes juutalaisten šehita- ja islaminuskoisten halal-teurastuksen kohdalla. Niissä tainnutus ja verenlasku tehdään samaan aikaan.
Hallitus katsoi tutkimusnäytön osoittavan, että sen esittämä muutos vähentäisi teuraseläimen kärsimystä. Niin varmasti onkin. Perustuslakivaliokunta joutui kuitenkin puntaroimaan vastakkain kahta asiaa: toisaalta eläintensuojelupyrkimystä, toisaalta perustuslain pykälää 11, jossa turvataan ”oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa”.
Niin juutalaisuus kuin islaminuskokin poikkeavat kristinuskosta siinä, että niissä uskonnon harjoittamisen ydintä ovat erilaiset arkielämän säännöt. Uskonnon vaatimusten mukaan suoritettu teurastus on ollut keskeinen osa näitä uskontoja jopa tuhansien vuosien ajan.
Lisäksi puhtaan käytännöllisesti asiaa katsoen rituaaliteurastusten kielto olisi luultavasti johtanut siihen, että kosher- ja halal-lihaa olisi tuotu Suomeen ulkomailta –mahdollisesti valtioista, joissa teurastusta säädellään huonommin.
Eettisesti ajatellen valinta oli vaikea, mutta perustuslakivaliokunta ei arvioi etiikkaa vaan lain perustuslainmukaisuutta. Siitä näkökulmasta ratkaisu oli selkeä: rituaaliteurastuksen kokoinen poikkeus pitää lakiin jättää. Vähemmistöille päätös oli viesti suvaitsevaisuudesta.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.