Pilvenpiirtäjät ovat Helsingissä pilvilinnoja

Helsingin pitäisi pystyä luottamaan siihen, että rakentajien kanssa sovittu pitää ja toteutuu.

Näkymiä Kalasataman Majakka-pilvenpiirtäjästä kohti merta.

25.2. 16:30

Rakennusyhtiö YIT kertoo, että se ei sittenkään osallistu Jokerikorttelin rakentamiseen. Kortteli olisi tehty Itäkeskuksen nykyisen bussiterminaalin paikalle. Hankkeessa olivat mukana myös rakennusyhtiö Sato, Helsingin kaupunki ja Pääkaupunkiseudun kaupunkiliikenne oy.

Kun YIT luopuu, koko rakennushanke raukeaa. Kaupungin ja sen maankäytön kannalta ratkaisu oli ikävä. 15-kerroksisesta Jokerikorttelista oli määrä tulla hyvää vauhtia valmistuvan Raide-Jokerin päätepiste. Paikalle olisi tullut myös asuntoja ja ravintoloita.

Hankkeen raukeaminen tarkoittaa, että rata päättyy sadan metrin päähän Itäkeskuksen palveluista, paikkaan, jossa ei ole oikeastaan mitään ja josta ei ole edes hyvää kävely-yhteyttä esimerkiksi metrolle.

YIT perääntyi aiemmin hankkeesta, jossa Keski-Pasilaan olisi rakennettu kaksi hyvin korkeaa taloa Triplan viereen. YIT perusteli molempia ratkaisuja sillä, että hankkeiden toteuttaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. YIT kertoi myös, että monia osapuolia sitovat hybridihankkeet ovat turhan monimutkaisia.

Ongelmia on ollut myös Kalasataman korkeiden talojen kanssa. Tornitalojen rakentaminen vei muutama vuosi sitten rakennusyhtiö SRV:n konkurssin partaalle. Yhtiö joutui myymään omistuksiaan halvalla, järjestelemään lainojaan ja järjestämään kaksi osakeantia pysyäkseen pystyssä.

SRV:llä näyttää olleen taloudellisten ongelmien lisäksi laatuongelmia. Kalasataman kolme vuotta vanha Majakka-niminen pilvenpiirtäjä kärsii asukkaiden mukaan lukuisista rakenteellisista virheistä. Korjaukset ovat myöhässä huonojen säiden ja rakennuksen suuren koon vuoksi, SRV kertoo.

Jos YIT:n ja SRV:n tulkinnat ongelmista laskee yhteen ja tiivistää, niin vaikeudet johtuivat rahasta ja säistä. Suomen säiden ei pitäisi olla yllätyksiä suomalaisille. Eikä rahaan liittyvien asioiden pitäisi yllättää suuriin rakennusprojekteihin lähteviä jättifirmoja – kustannukset voivat vuosien mittaisissa urakoissa muuttua, ja niihin kuuluu varautua.

Entä jos korkeita taloja ei Suomessa osata tehdä? Jos näin on, Helsinki on ongelmissa. Helsingin on pakko kasvaa ylöspäin, mikäli asutusta ja palveluja halutaan rakentaa hyvien – olemassa olevien tai suunniteltavien – kulkuyhteyksien varrelle. Helsingin pitäisi myös pystyä luottamaan siihen, että rakentajien kanssa sovittu pitää ja toteutuu.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?