Huhtikuussa järjestettävien eduskuntavaalien yksi tärkeä etappi ohitettiin viime viikolla, kun ehdokashakemukset piti jättää vaalipiirilautakunnille. Ne voivat vielä hylätä ehdokkaaksi halunneita, mutta se on eduskuntavaaleissa harvinaista. Ehdokkaat ovat nyt siis pääsääntöisesti selvillä.
Puolueet ovat viime päivät kilvan kehuneet ehdokaslistojaan. Se kuuluu pelin henkeen ja on osa kampanjointia, mutta kaikkien puoluekantaan katsomatta on syytä iloita siitä, että ehdokkaita on paljon.
Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. On tärkeää, että eduskuntavaalit houkuttelevat monenlaisia ehdokkaita. Ehdolle lähteneitä voi perustellusti kutsua kansanvallan sankareiksi.
Nykyisessä tilanteessa ehdokkaiden runsaus on erityinen ilonaihe. Suomi on monella tavalla uuden kynnyksellä, ja seuraava eduskunta on muokkaamassa toimintatapoja mahdollisesti enemmän kuin eduskunnat pitkään aikaan.
Näistä muutoksista suurin liittyy ulkopolitiikkaan ja Euroopan turvallisuustilanteeseen. Maisema muuttui Venäjän laajennettua Ukrainassa pitkään käymäänsä sotaa vuosi sitten täysmittaiseksi hyökkäykseksi. Seuraava eduskunta vaikuttaa Suomen toimintaan Naton jäsenenä. Edessä on paljon muitakin haasteita valtiontaloudesta koulutukseen, maahanmuuttoon, sosiaali- ja terveydenhoitoon sekä ympäristö- ja ilmastokysymyksiin.
Uusi tilanne näkyy myös ehdokaslistoilla. Ehdolla on iso joukko evp-upseereita, näkyvimpinä Puolustusvoimien entinen komentaja Jarmo Lindberg kokoomuksen listalla Helsingissä ja entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri kokoomuksen listalla Uudellamaalla. Tässä maailmanajassa puolueet selvästi ajattelevat, että upseereilla on vaaleissa tavanomaista paremmat läpimenomahdollisuudet. Se näkyy myös siinä, että reservin upseerin titteleitä mainitaan esimerkiksi perussuomalaisten ja vihreiden listoilla.
”Nykyisessä tilanteessa ehdokkaiden runsaus on erityinen ilonaihe.
Viime vuoden aluevaaleissa ääniharaviksi nousi useita yllätysnimiä, monet heistä terveydenhoitoalan ammattilaisia. Aluevaalit ja eduskuntavaalit ovat toki erilaisia, ja niissä vaalipiiritkin eroavat toisistaan, mutta menestys omaa kuntaa laajemmissa vaaleissa voi antaa hyvää vauhtia poliittiselle uralle.
Varsinkin mielipidemittausten kärjessä olevat puolueet ovat saaneet ehdokkaikseen myös muualla kuin politiikassa näkyvää uraa tehneitä. Kokoomuksen listalla Uudellamaalla ovat toimittaja Susanne Päivärinta ja diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen, Varsinais-Suomessa mediasta tuttu Pauli Aalto-Setälä.
Perussuomalaiset sai Uudellamaalla listalleen historioitsija Teemu Keskisarjan, joka onnistui toistamaan Paavo Väyrysen vanhan tempun ja saamaan ohjelmansa Ylelle vaalien alla.
Kulttuurin puolelta politiikkaan kurkottelevat esimerkiksi kirjailija Juha Hurme (r), näyttelijä Riku Nieminen (vas) ja toimittaja-kirjailija Minna Lindgren (vihr).
Mielipidemittaukset ovat niin tasaisia, että voittajaksi voi nousta kokoomus, perussuomalaiset tai Sdp. Niiden ehdokkaat, kuten Helsingissä Jussi Halla-aho (ps) ja Elina Valtonen (kok) sekä Pirkanmaalla Sanna Marin (sd), käyvät kisaa valtakunnan ääniharavan paikasta.
Kannatusalhossa oleva keskusta tsemppaa väkeään torjuntavoittoon, joka onkin mahdollinen, mutta jopa puolueen ministereistä vain Varsinais-Suomessa ehdolla oleva Annika Saarikko voi suhtautua luottavaisesti paikkansa uusimiseen.
Myös vihreiden ja vasemmistoliiton ehdokkaat saavat kampanjoida tosissaan, kun demarit tavoittelevat näyttävästi heidän äänestäjiään. Jopa Rkp joutuu vahtimaan laitojaan aiempaa tarkemmin.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.