Linja-autoliikenteen lakko näkyy ja tuntuu

Lakkokevät ei näy vaaleissa ainakaan vielä. Poliitikot ovat varovaisia, kun äänestäjät suhtautuvat lakkoihin ristiriitaisesti.

Linja-autoliikenteen lakko sekoittaa liikennettä erityisesti Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa.

2.3. 2:00

Keskiviikkona aamuyöllä alkoi linja-autoliikenteen lakko. Sen näkyi heti keskiviikkoaamun työmatkaliikenteessä. Suurimmissa kaupungeissa bussiliikenne pysähtyi lähes täysin.

Tämä ja ensi viikko voivat mennä valtakunnansovittelijan toimistolla pääasiassa AKT:n työriitojen sovittelussa. Vaikka työntekijäliitto hylkäsi bussiliikenteen sovintoehdotuksen, syntyi tiistai-iltana myös pari sovintoa – muun muassa kuorma-autoalalle. Satamien ahtaajien lakkoa soviteltiin jälleen keskiviikkona, ja neuvottelutulos saatiin aikaan.

Tämän neuvottelukierroksen tähänastiset työtaistelut ovat näkyneet melko vähän tavallisen kansalaisen elämässä. Teollisuuden lakko tuntui lähinnä työnantajan lompakossa. Kaupan lyhytaikaisen lakon huomasivat lakossa olleiden kauppojen asiakkaat, mutta ruokaa sai kyllä naapurikaupasta. AKT:n lakko on vaikuttanut esimerkiksi jätekuljetuksiin. Ahtaajien lakko satamissa on näkynyt niin, että paperitehtaita on jouduttu pysäyttämään. Varastot ovat jo täynnä.

Nyt lakot ovat kuitenkin alkaneet näkyä ja tuntua, kun työmatkaliikenne on mennyt sekaisin monessa kaupungissa. Myös raideliikenteeseen on jätetty lakkovaroituksia ensi viikolle.

Palkkakierros noudattaa yleensä totuttua järjestystä. Pään avaa teollisuus. Sitten tulevat yksityisalat, kuten kauppa – jossa on nyt jo sopimus valmiina. Sen jälkeen tulee kuljetusala, joka on tällä viikolla sovittelussa monelta sopimusalalta.

Kuljetusala on eräänlainen sekä että -ala: lakko satamissa saa työnantajien teollisuusliitot ja niiden vuorineuvokset raivoihinsa, mutta bussilakko nostattaa samanlaista raivoa työmatkalaisissa.

Jos lakot jatkuvat lähelle vaaleja, niistä tulee väistämättä vaalikeskustelujen aihe. Poliitikot eivät sitä välttämättä toivo, eivät varsinkaan vasemmistopoliitikot. Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus yritti pysyä visusti erossa viime vuoden julkisen puolen lakoista, mutta joutui lopulta säätämään hoitajille pakkolain, kun hoitajaliitot eivät ymmärtäneet omaa parastaan. Tänä keväänä kiistely on jätetty neuvotteleville liitoille, mikä voikin olla viisainta. Marinia pääministerinä edeltänyt Antti Rinne (sd) koukkasi Postin ja pakettilajittelijoiden kiistassa ay-politiikan puolelle, eikä se päättynyt hyvin.

Pääministeri Marin on ottanut viime aikoina kantaa melkein kaikkeen muuhun paitsi työtaisteluihin, vaikka puolueena Sdp on halunnut profiloitua palkansaajien asioiden ajajaksi esimerkiksi nelipäiväisestä työviikosta keskusteltaessa. Ennen pääministerikauttaan kuusituntisen työpäivän puolesta puhunut Marin luetaan taustaltaan vasemmistodemareihin, mutta pääministerinä hän on esiintynyt enemmän pääministerinä kuin Sdp:n puheenjohtajana. Niin myös vaalikampanjassa.

Oppositiopuolue kokoomus on yhtä lailla karttanut julkisia kannanottoja meneillään olevaan riitaisaan työmarkkinakevääseen. Kokoomus näyttää muutenkin laskeneen, että johtoasema mielipidemittauksissa säilyy varmimmin, kun pysyy mahdollisimman kaukana kaikesta kiistanalaisesta. Tällainen väistely voi tosin käydä vaalien lähestyessä vaikeammaksi.

Toistaiseksi tämän vuoden työmarkkinakiistat ovat ratkenneet samalla kaavalla: paljon savua, vähän tulta. Lakkouhkaukset ovat peruuntuneet tai lakot jääneet lyhyiksi, eikä teknologiateollisuuden määrittämää yleistä linjaa ole edes kovin vakavasti haastettu.

Niin voi toivoa käyvän myös AKT:n lakoissa. Liiton sisälläkin on toivottavasti huomattu, että ihmisillä alkaa olla talven jäljiltä mitta täynnä. Nyt ei ole aika sotia vaan sopia.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?