Nigeria on kokonsa, mahdollisuuksiensa ja ongelmiensa vuoksi Afrikan mantereen merkittävimpiä maita. Nigerian presidentinvaalien ja tulevien muiden vaalien tulokset vaikuttavat paljon maan rajoja laajemmin. Mittakaavaa Nigerian merkitykselle antaa se, että joka kuudes afrikkalainen on nigerialainen.
Nigerialla olisi huima potentiaali vaurastua, ja siitä voisi olla Afrikan suunnannäyttäjäksi. Pahasti jakautuneessa maassa on kuitenkin valtavia sisäisiä ongelmia korruptiosta poliisiväkivaltaan. Öljyn hinnan heittely lisää epävakautta. Maan koillisosaa terrorisoi islamistinen Boko Haram -järjestö.
Nigeria on silti pysynyt koko 2000-luvun siviilien johtamana ja demokratian tiellä. YK:n yleiskokouksessa Nigeria on äänestänyt lännen rinnalla vaatien Venäjää vetämään joukot Ukrainasta.
Viikonvaihteessa käydyt presidentinvaalit olivat tasaiset, mutta äänestysaktiivisuus jäi alhaiseksi. Vaaleja varjosti väkivalta, eivätkä kaikki halukkaat uskaltaneet lähteä äänestämään. Osin äänten ostamisen estämiseksi Nigeriassa tehtiin seteliuudistus, jonka seurauksena maassa on polttoainepulan lisäksi käteispula. Voittoon nousi pääkaupunki Lagosin kuvernööri ja hallitsevan APC-puolueen ehdokas Bola Tinubu. Oppositio vaati heti uusintavaaleja.
Nigerian vaalit nousivat poikkeuksellisella tavalla esille myös Suomessa, kun Nigerian hallinto hermostui lahtelaisen paikallispoliitikon Simon Ekpan presidentinvaaleihin liittyvästä aktivismista.
Moni Suomessakin muistaa yhä 1960–1970-lukujen taitteesta Biafran sodan ja nälänhädän. Sisällissota Kaakkois-Nigeriassa päättyi liittovaltion joukkojen voittoon, mutta separatismi ei kadonnut. Biafran itsenäisyyttä ajavassa liikkeessä toimiva Ekpa kehotti biafralaisia boikotoimaan vaaleja. Keskusrikospoliisi haki Ekpan kotoaan kuultavaksi, ja kuvat kiinniotosta levisivät myös Nigeriassa. Ekpaa epäillään rahankeräysrikoksesta.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.