Suomen tavoite on aina ollut turvallisuuspoliittisen ympäristön vakaus ja ennustettavuus. Suomi ei ole maa, joka haluaisi tuottaa muille yllätyksiä, eikä Suomi myöskään haluaisi tulla yllätetyksi.
Tavoitteet eivät aina toteudu, mutta Naton jäsenenä Suomen pelote Venäjää vastaan vahvistuu. Yllätyksiä on kuitenkin riittänyt myös matkalla Naton jäseneksi. Oli kuitenkin ennustettavissa, että kun eduskunta päättäisi Suomen liittymisestä Natoon, vasemmistoliiton kansanedustajat Markus Mustajärvi ja Johannes Yrttiaho sitä vastustaisivat. Niin he myös tekivät, ja siksi eduskunta äänesti keskiviikkona Suomen Nato-jäsenyydestä.
Eduskunta hyväksyi Suomen Nato-jäsenyydestä tehdyn lakiesityksen äänin 184–7. Tyhjää äänesti yksi kansanedustaja ja poissa oli seitsemän. Toukokuussa äänet jakautuivat 188–8, kun eduskunta äänesti Nato-jäsenyyden hakemisesta. Natosta ei koskaan tullut kansanäänestystä, mutta Nato-jäsenyydellä on vahva tuki kansalta ja kansanedustajilta.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.