Vielä päivä tai pari sitten näytti siltä, että kaikki Suomessa seisoo tai seisahtuu: bussit menivät lakkoon, tavara jumitti satamissa ja tehtailla, ja raideliikenteen päälle tuli lakonuhka.
Sitten asiat nytkähtivät eteenpäin, kun kuljetusalan AKT ja työnantajia edustava Satamaoperaattorit pääsivät keskenään sopimukseen ahtaajien seuraavien vuosien palkoista.
Lisäksi torstaiaamuna esimerkiksi konduktöörejä edustava Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL hyväksyi raideliikenteeseen annetun sovintoehdotuksen. Tosin saman päivän lopulla Rautatiealan unioni hylkäsi veturinkuljettajia koskevan sovintoesityksen. Maanantaina alkavaksi suunniteltua työnseisausta siirretään kuitenkin kahdella viikolla.
Ahtaajien lakon loppuminen osoitti, että Suomessa muutaman vuoden käytössä ollut vientivetoinen palkkamalli toimii sittenkin, vaikka joillekin saattoi jo hiipiä mieleen epäilys, että koko malli hajoaa. AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko kun oli julkisuudessa uhonnut, että Teollisuusliiton neuvottelemat palkankorotukset eivät hänen jäsenilleen riitä.
Lopputulos oli kuitenkin se, että ahtaajat saavat suunnilleen samansuuruiset korotukset kuin teollisuudessa, jonkin verran yli kuusi prosenttia kahdessa vuodessa. Työnantajapuolen koordinaatio siis piti sittenkin, jopa niin, että pieni pyöristys ylöspäin järjestettiin pidentämällä sopimuskautta kuukaudella.
Työnantaja on yleensä valmis maksamaan pidemmästä työrauhasta. Työnantajapuoli laskee lisäksi sopimuskauden aikaisia kustannusvaikutuksia. Niihin vaikuttavat sopimuskauden pituuden lisäksi muun muassa palkankorotusten ajankohta.
Ahtaajien sopimuksen jälkeen uskaltanee tulkita, että palkankorotusten niin kutsuttu yleinen linja on viimeistään nyt syntynyt. Se noudattelee teknologiateollisuuden työntekijäsopimusta, ja sen piirissä on jo noin 650 000 palkansaajaa, kun valtio lasketaan mukaan.
Toki uusiakin lakkovaroituksia on jätetty. Mutta kun ahtaajille saatiin sopimus, jäljellä olevilla aloilla tuskin on riittävää vääntövoimaa ylittää yleistä linjaa – paitsi tietenkin kunnissa ja hyvinvointialueilla.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.