Korkein oikeus antoi viime viikolla ratkaisunsa Kittilän kunnan virkarikosasiassa, josta koko vuosia jatkunut Kittilän kriisi ja oikeusjuttujen vyöry saivat alkunsa.
Ratkaisussa oli kyse Kittilän kunnanhallituksen toiminnasta loppuvuodesta 2013, kun silloinen kunnanjohtaja Anna Mäkelä oli tehnyt tutkintapyynnön Levin hissiyhtiön entisen toimitusjohtajan Jouni Palosaaren toiminnasta hissihankinnan kilpailutukseen liittyvien epäselvyyksien vuoksi. Myös hissiyhtiön hallitus teki oman tutkintapyyntönsä.
Kunta omisti hissiyhtiöstä yli puolet. Palosaaren rooli Levin kehittämisessä merkittäväksi hiihtokeskukseksi oli ollut tärkeä, mutta uusien hissien hankinnassa hän oli ollut haluton aloittamaan kunnollista kilpailutusta ja oli suosinut hissejä aiemmin toimittanutta valmistajaa. Marraskuussa 2013 Levin hissiyhtiö oli siksi erottanut Palosaaren tehtävästään, mutta pitänyt hänet projektipäällikkönä.
Runsasta viikkoa myöhemmin kunnanhallitus piti kuitenkin yllätyskokouksen, jossa se päätti peruuttaa kunnanjohtajan tekemän tutkintapyynnön. Kunnanhallitus myös antoi hissiyhtiön yhtiökokousedustajille omistajaohjausta, jonka mukaan Palosaari nautti kunnan luottamusta ja hänet on kutsuttava jatkamaan yhtiön toimitusjohtajana. Esittelijänä toimi silloinen kunnanhallituksen puheenjohtaja, joten normaalia virkamiesvalmistelua ei ollut.
Nyt korkein oikeus totesi, että kunnanhallituksen jäsenet olivat päätöksillään edistäneet muita kuin kunnalle kuuluvia tarkoitusperiä. Se tuomitsi silloiselle kunnanhallituksen puheenjohtajalle Timo Kurulalle 60 vuorokautta ehdollista vankeutta ja muille syytetyille sakkoja. Sekä Lapin käräjäoikeus että Rovaniemen hovioikeus olivat antaneet aiemmin vapauttavat päätökset.
Kittilän vyyhtiä on puitu jo lähes kymmenen vuotta. Sinä aikana oikeutta on käyty useista asioista ja useilla tasoilla.
Yksi ketju liittyi Palosaareen, jota viranomaiset päätyivät epäilemään rikoksista, mutta syytteet kaatuivat. Pari ketjua liittyi kunnanvaltuuston päätökseen irtisanoa Mäkelä. Korkein hallinto-oikeus totesi sen laittomaksi. Myöhemmin valtaosaa valtuutetuista syytettiin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä Mäkelän irtisanomisessa, mutta syytteet kaatuivat. Yksittäisiä syytteitä, huomautuksia ja valituksia on ollut lukuisia. Mäkelä lähti lopulta erosopimuksella.
”Ratkaisu oli merkittävä ennakkopäätös.
Kittilän tilannetta seurannut valtiovarainministeriö päätyi valmistelemaan kuntalakiin muutoksen, jota alettiin kutsua Lex Kittiläksi. Se antaa ministeriölle oikeuden puuttua kunnan tilanteeseen, jos kunnan hallinto ja toiminta ovat poikkeuksellisen suurissa vaikeuksissa.
Kaiken taustalla eteni kunnanhallituksen alkuperäisestä päätöksestä aloitettu virkarikostutkinta, josta korkein oikeus nyt siis antoi ratkaisunsa.
Kittilässä korkeimman oikeuden ratkaisu ei välttämättä muuta mitään. Siellä keskeiset henkilöt ovat varmoja toimiensa tärkeydestä ja hyödyllisyydestä. ”Kunnanjohtajan irtisanomismenettelyyn liittyneeseen päätökseen verrattuna tämä on millimetrin kokoinen asia”, nykyisin Kittilän kunnanjohtajana toimiva Kurula sanoi Ylelle tuomion jälkeen.
Korkeimman oikeuden ratkaisu oli silti merkittävä ennakkopäätös. Se ohjaa paitsi alempia oikeusasteita myös koko muuta kuntakenttää.
Se muistuttaa luottamushenkilöitä – ja Lapin oikeusistuimia – siitä itsestäänselvyydestä, että vaikka päättäjillä on päätöksiä tehtäessä poliittista harkintavaltaa, hallinnon yleiset oikeusperiaatteet rajaavat sitä. On tärkeää, että päätökset tehdään kansanvaltaisesti, mutta on yhtä tärkeää, että julkinen päätöksenteko noudattaa tasapuolisuuden, puolueettomuuden ja tarkoitussidonnaisuuden vaatimuksia.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.