Etelä-Kaukasiassa sijaitsevan Georgian tuorein poliittinen kriisi näytti torstaina olevan laukeamassa, kun maan hallitus ilmoitti vetävänsä kiistellyn lakihankkeensa pois. Lakiesityksen mukaan vähintään 20 prosenttia rahoituksestaan ulkomailta saavien organisaatioiden olisi pitänyt rekisteröityä ”ulkovaltojen agenteiksi”.
Lakihanke johti laajoihin protesteihin, jotka poliisi hajotti kovaotteisesti. Hallituksen mukaan lain tarkoituksena oli vain tehdä ulkomaisesta vaikutuksesta Georgian yhteiskunnassa läpinäkyvämpää. Oli kuitenkin ilmiselvää, että laveasti kirjoitettu laki olisi ollut uusi askel kohti autoritaarisuutta.
Laki olisi myös työntänyt Georgiaa taas etäämmäs Euroopan unionista. Valtapuolueen toiminnan vuoksi EU ei viime kesänä antanut Georgialle jäsenehdokkaan asemaa vaan vain ”näkymän” jäsenehdokkuuteen. Siksi mielenosoituksissa ovat nyt liehuneet EU-liput.
Hanke muistutti Venäjän pahamaineista ”ulkovaltojen agentti” -lakia. Georgian oppositio on syyttänyt hallitusta jo pitkään Venäjä-myönteisyydestä, sillä hallitus on ollut varovainen tuessaan Ukrainalle ja sallinut Venäjän-vastaisten pakotteiden kiertämisen Georgian kautta. Opposition syytöksellä on vaikutusta maassa, josta huomattavaa osaa Venäjä käytännössä miehittää.
Georgiaa hallitsevan Georgialainen unelma -puolueryhmän ja sen kummisedän, miljardööri Bidzina Ivanišvilin suhde Venäjään ei ole ihan niin yksinkertainen kuin oppositio esittää. Sen sijaan on selvää, että länsipuheistaan huolimatta vallanpitäjät pyrkivät betonoimaan yksipuoluevallan, kontrolloimaan instituutioita sekä vaientamaan kriittistä mediaa ja kansalaisjärjestökenttää. ”Ulkovaltojen agentti” -laki oli osa tätä tavoitetta.
Lakiesityksen peruminen ei tarkoita, että vaara on ohi. Lännen on nyt pyrittävä kaikin keinoin varmistamaan, ettei Georgian demokratia haurastu enää enempää.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.