Poliisin säilöön on kuollut Suomessa 2000-luvulla jopa satoja ihmisiä. Vuosina 2017–2022 syyttäjälle ilmoitettiin yhteensä 66 putkakuolemaa. Kaikki nämä kuolemat ovat turhia. Putkaan päätyneet ovat hyvin usein päihdeongelmaisia ihmisiä, jotka tarvitsevat valvonnan lisäksi ennen kaikkea hoitoa, eivät selliä ja poliisia (HS 5.3.).
Nyt selviämishoitoa ei ole suuressa osassa Suomea ollenkaan, ei edes kaikissa suurissa kaupungeissa. Päihtyneet viedään säilöön poliisin tiloihin, joissa heitä vartioi usein yksi ihminen. Säilöön otetun kriittinen tila jää liian usein havaitsematta.
Ongelma on toki tunnistettu. Putkakuolemien ehkäisemiseksi on koulutettu vartijoita, täsmennetty ohjeistuksia sekä lisätty valvontakameroita. Ne eivät kuitenkaan riitä.
Ratkaisuksi aiottu, vuosia valmisteltu lakiuudistus kariutui viime syksynä muun muassa kustannussyistä. Uuden putkalain myötä putkassa olevat eivät olisi enää valvonnassa yksin, vaan päihtyneet pääsisivät aiempaa useammin selviämishoitoon.
Selviämispalvelujen saatavuuden parantaminen olisi edellyttänyt, että niistä säädettäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevassa lainsäädännössä. Tällaista esitystä nykyinen hallitus ei kuitenkaan eduskunnalle vienyt.
Suomalainen putkajärjestelmä ei ole niittänyt mainetta, päinvastoin. Sitä ovat kritisoineet niin eduskunnan oikeusasiamies kuin Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komiteakin. Se on arvostellut Suomea toistuvasti siitä, että putkaan vietyjen terveydenhoitoa ei ole järjestetty riittävän hyvin.
Kyseessä on ihmisoikeuskysymys. Jos viranomainen vie vapauden, sen vastuulla on huolehtia kiinni otetun terveydestä ja turvallisuudesta.
Putkalaki pitää kirjata tulevaan hallitusohjelmaan ja uudistaa niin, että hyvinvointialueet velvoitetaan järjestämään selviämishoito kiinni otetuille. Samalla poliisin resursseja vapautuisi muihin tehtäviin.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.