Lontoosta Pariisiin on linnunteitse vain noin 340 kilometriä. Junalla matka taittuu runsaassa parissa tunnissa. Lyhytkin matka voi olla kuitenkin liian pitkä, jos maiden välit eivät ole parhaalla mahdollisella tolalla. Ennen perjantaita Britannian ja Ranskan johtajat eivät olleet löytäneet aikaa huippukokoukselle peräti viiteen vuoteen.
Mutta nyt on paremmin. Britannian pääministerin Rishi Sunakin perjantainen vierailu Ranskan presidentin Emmanuel Macronin tykö Pariisiin kertoo uuden ajan alkamisesta.
Ratkaisukeskeisenä asiaosaajana tunnettu Sunak suhtautuu perinteiseen eurooppalaiseen yhteistyöhön edeltäjiään selvästi myönteisemmin. Britannian EU-eropäätöstä seuranneet vuosien brexit-riidat näyttävät laimenneen. Britannian ja Ranskan johtajat miettivät Pariisissa, kuinka maiden liittolaissuhdetta päivitetään tuleviin haasteisiin.
Kaksikon yhteistyö kiinnostaa muuta Eurooppaa aina, mutta vielä enemmän se kiinnostaa Venäjän käydessä hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan. Britannia ja Ranska ovat ydinasevaltioita, joilla on demokraattisen Euroopan suurimmat asevoimat.
Vaikka Britannia on jättänyt EU:n, se on yhä tärkeä Nato-maa ja iso tekijä Euroopan turvallisuus- ja puolustusyhteistyössä. Britannia on ollut yksi Ukrainan merkittävimmistä tukijoista. Keväällä 2022 silloinen pääministeri Boris Johnson tuli myös Suomen ja Ruotsin taustatueksi, kun maat valmistautuivat jättämään Nato-hakemuksensa.
Pariisin huippukokouksessa turvallisuus- ja energia-asiat olivat odotetusti vahvasti esillä. Britannialla ja Ranskalla on yhteinen velvollisuus toimia Euroopan turvallisuuden takaajina. Brittimediassa päähuomio on tosin kiinnittynyt Ranskasta Kanaalin yli Britanniaan laittomasti saapuvien siirtolaisten pysäyttämiseen.
Sunak on ottanut edeltäjiään rakentavamman linjan myös Euroopan unionia kohtaan. Tuloksia juhlittiin helmikuun lopussa Windsorissa, kun Sunak ja EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sinetöivät uuden Pohjois-Irlannin sovun eli niin sanotun Windsorin kehyssopimuksen. Sopu oli Sunakille merkittävä poliittinen voitto.
”Kaoottisimmat brexit-vuodet ovat takana.
Aiempaa Johnsonin aikaa leimasi Britannian ja EU:n välien kireys. Silloinen brittihallitus valmistautui jopa rikkomaan brexit-sopimuksen Pohjois-Irlannin lisäpöytäkirjaa, jota se oli ollut itse EU:n kanssa neuvottelemassa.
Windsorin sovusta on kuitenkin vielä matkaa konkreettisiin tuloksiin. Vasta maaliskuun lopussa nähtäneen, kelpaako sopimus Pohjois-Irlannin Demokraattiselle unionistipuolueelle (DUP).
Brexitiinsä pettynyt DUP ei ole suostunut hallitusyhteistyöhön Pohjois-Irlannin suurimman puolueen Sinn Féinin kanssa ennen kuin alkuperäinen brexit-sopu remontoidaan. Tämä taas on halvaannuttanut alueen itsehallinnon. Epäselvää on, ratkeaako tilanne Pohjois-Irlannin rauhansopimuksen 25-vuotismerkkipäivään eli huhtikuun 10. päivään mennessä.
Vaikka Sunakin nousu pääministeriksi onkin tuonut uutta vakautta ja optimismia Britannian EU-suhteisiin, ei se tietenkään poista ongelmien juurisyytä eli brexitiä. EU-ero rasittaa Britanniaa taloudellisesti, ja brexit-byrokratia luo kitkaa kauppaan. Vapaan EU-maahanmuuton brexit lopetti – niin kuin moni äänestäjä toivoi – mutta nyt Britanniassa on yli miljoona avointa työpaikkaa sekä työvoimapula hoiva-, rakennus- ja ravintola-aloilla.
Pääministeri Sunakin loistaessa eurooppalaisilla areenoilla yrittää hänen valtiovarainministerinsä Jeremy Hunt tasapainottaa Britannian taloutta. Hunt julkistaa ensimmäisen budjettinsa ensi keskiviikkona. Konservatiivihallituksella on pelissä veronmaksajien rahojen lisäksi oma uskottavuutensa: kevyen verotuksen konservatiiveista on kuoriutunut kriisien myötä kireän verotuksen puolue.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.