Eduskuntavaalipäivään on aikaa kaksi viikkoa ja ennakkoäänestyksen alkuun enää kolme päivää. Kolme suurinta puoluetta lähtevät vaalien loppusuoralle tiiviissä kimpussa. Kokoomuksen etumatka on kysely kyselyltä sulanut. Jos sama luisu jatkuu ensi viikon kyselyissä, paniikki on puolueessa lähellä. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on nyt samassa tilanteessa kuin oli neljä vuotta sitten Antti Rinne (sd), jonka vain gongi pelasti tyrmäykseltä.
Orpo voi hakea uskonvahvistusta siitä, että kokoomuksella on vahvat ehdokaslistat ja uskolliset äänestäjät. Puolueen kannattajilla vaalipäivä on merkittynä kalenterissa, kun taas muiden puolueiden äänestäjät tarvitsevat jonkin syyn lähteä uurnille. Sitä syytä puheenjohtajat yrittävät seuraavat kaksi viikkoa vaalitenteissä töötätä.
Demariäänestäjien motivaattori on pääministeri Sanna Marin (sd). Puolueesta on tullut yhden tähden liike, joka seisoo tai kaatuu johtajansa mukana. Siksi esimerkiksi Hornet-kohu ei ole välttämättä Sdp:lle huono asia, koska hyökkäys Marinia vastaan voi kutsua pääministerin kannattajat Sdp:stä ja laajemmaltakin suosikkiaan puolustamaan.
Perussuomalaisten pitää löytää synkkä uhka, joka saa heidän tukijansa vihaisiksi. Siksi saamme kuulla lähipäivät pelottelua katujengeistä, muslimeista ja maahanmuutosta.
Keskusta haaveilee torjuntavoitosta, joka saadaan, jos vanhat tukijat lähtevät vielä kerran pelastamaan puoluetta tuholta. Sulkemalla oven nykyisen hallituspohjan jatkolta puheenjohtaja Annika Saarikko pääsi ajamaan vaalitentteihin kaksilla rattailla, joista yksissä istuu neljä vuotta Marinin hallituksessa istunut valtiovarainministeri, toisissa vasemmistolaista talouslinjaa ankarasti arvosteleva oppositiopoliitikko.
Muista puolueista vasemmistoliitolla ja Rkp:llä on vakaa kannatus, mutta vihreillä hätä kädessä, jos vuoto demareihin jatkuu. Onnistuisiko puheenjohtaja Maria Ohisalo (vihr) keksimään vaalitenteissä edes yhden asian, josta on vasemmistopuolueiden kanssa eri mieltä?
Vaalitenttien merkitys on tasaisessa kisassa suuri. MTV3:n viime keskiviikon tentissä esiin ei noussut yhtä selvää teemaa, vaan keskustelu kimpoili aiheesta toiseen puheenjohtajien huutaessa toistensa päälle. Liike Nytin Harry Harkimo haki huomiota marssimalla ulos tv-studiosta. Siihen tiivistyi puolueen nykytila.
Tärkeitä puheenaiheita kyllä olisi, mutta niissä on vaaliteemoiksi omat ongelmansa. Turvallisuuspolitiikasta kaikki ovat samaa mieltä, vaikka vasemmistoliitto vähemmän kuin muut. Nato-jäsenyyden toteutuminen vaalien alla tarjoaisi näkyvyyttä pääministeri Marinille, mutta voisi auttaa myös Nato-puolue kokoomusta.
Talouskeskustelu ei puolueita houkuttele, koska tarjolla on vain ikäviä vaihtoehtoja. Kokoomus vaatii leikkauksia, mutta ei halua kertoa tarkasti, mistä ja keneltä. Sdp kiristäisi veroja, vaikka kutsuu sitä tulosopeutukseksi. Vaalien jälkeen edessä on niin leikkauksia kuin veronkorotuksiakin.
Kaikille puolueille sopiva keskustelun aihe ovat koulut, koska niistä puolueet voivat puhua omasta kulmastaan toistensa ohi.
Tärkeiksi nousevat mielikuvat. Petteri Orpo yrittää näyttää turvalliselta muttei tylsältä, pääministerilliseltä muttei ylimieliseltä. Sanna Marin hakee luultavasti uusia sanasotia Orpon kanssa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra pääsee näyttämään kykynsä sillanrakentajana: hän rakentaa teemasta kuin teemasta aasinsillan maanmuuttoon. Annika Saarikko vääntyy mihin vain, mutta auttaako sekään enää?
Vaalikampanjoiden loppuhetkillä korostuvat usein toissijaiset asiat ja sattumanvaraiset kohut. Viime vaalien voitto oli ratketa Antti Rinteen mielipiteisiin lihansyönnistä, vaikka lihansyönti ei odotetusti ole kuulunut kuluneen hallituskauden tärkeisiin poliittisiin teemoihin. Samanlaisia älyttömyyksiä nousee varmaan taas esiin vaalipäivän alla.
Äänestäjän kannattaakin pitää mielessä, mitkä asiat ovat suuria ja mitkä pieniä, ja lähettää eduskuntaan ihmisiä, jotka osaavat tehdä viisaita päätöksiä niissä isoissa asioissa. Sellaisia kansanedustajia Suomi tulevina vuosina tarvitsee.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.