Älypuhelimen koukussa elämä typistyy

Nykyelämä ei onnistu ilman puhelinta, mutta sen käyttöön tarvitaan mielenterveyttä tukevia taitoja.

Älypuhelimen pitkäkestoinen selailu voi olla haitallista. Sovellukset tehdään koukuttaviksi.

19.3. 16:30

Pakkomielteistä Tiktokin skrollaamista ja hyppimistä sovelluksesta toiseen. Näin kuvaili puhelimen käyttöään HS:n kyselyyn vastannut lukija. Kun puhelimen lopulta saa laskettua kädestään, vastassa on aivosumu.

Älypuhelimen koukuttavuudesta ja sosiaalisen kanssakäymisen typistymisestä on puhuttu jo vuosia. Ongelma on saattanut pahentua sitä mukaa kun sovelluksia ja verkkoyhteisöjä on tullut lisää.

Moni viettää nykyään tarpeettoman pitkiä aikoja selaamassa älypuhelimen sisältöjä. Eniten puhelimella ovat alle 25-vuotiaat, mutta eivät vanhemmatkaan ikäluokat kovin paljon jää jälkeen.

Samaan aikaan kasvavat nuorisopsykiatrian hoitojonot. Jopa joka neljännellä nuorella on todettavissa mielenterveyden häiriö. Yhä useammalla nuorella havaitaan masennusta ja ahdistuneisuutta, ja puhelimen on arvioitu olevan yksi syy ongelmiin.

Jo muutama vuosi sitten Mannerheimin lastensuojeluliiton mediakyselyssä neljännes yläkouluikäisistä kertoi yrittäneensä vähentää puhelimen käyttöä siinä onnistumatta.

Tosiasia on, että nykyelämä ei vain onnistu ilman älypuhelinta. Sen käyttöön tarvitaan kuitenkin mielenterveyttä tukevia taitoja, ja niiden opettamisella ja oppimisella on kiire.

Hallitusti älypuhelinta käyttävä huomaa sosiaaliset tilanteet, joihin puhelimen käyttö ei kuulu – kuten kohtaamiset ystävien ja perheenjäsenten kanssa.

Lisäksi on opittava entistä enemmän rajoittamaan omaa puhelimen käyttöä. Vanhemmille ovat tuttuja sovellukset, joiden avulla lasten puhelinaikaa tai tiettyjen sovellusten käyttöaikaa voi rajoittaa. Aikuistuttuaan nuoren on opittava rajaamaan puhelimen käyttöään itse.

Kouluttaja Sirkku Ruutu muistutti HS:n haastattelussa, että laitevälitteisessä vuorovaikutuksessa riskinotto ihmisten välisissä suhteissa vähenee, eikä sitä opita.

Kouluilla on asiassa iso rooli. On opetettava lapset ja nuoret säätelemään puhelimen käyttöä sekä totutettava heidät kasvokkain tapahtuviin kohtaamisiin.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?