Brysselissä viriteltävä hanke rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta täyttää hyvin edellytykset, joita poliittiselta äänestäjänpelättimeltä vaaditaan. Kyse on omasta kodista, isoista rahoista ja vaikeasti ymmärrettävästä päätösprosessista. Hanke on saanut jo poliittisen haukkumanimenkin: pakkoremontti.
Asia nousi julkisuuteen tiistaina, kun Euroopan parlamentti hyväksyi ehdotukseen kantansa, joka on komission ja jäsenmaiden kantaa tiukempi. Omakotiliitto arvioi tiedotteessaan, että Suomessa voidaan joutua kymmenessä vuodessa remontoimaan 1,5 miljoonaa asuntoa, joista lähes 570 000 on omakotitaloja.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko rynnisti haukkumaan esityksen puolesta äänestäneet suomalaisedustajat. ”Ja nyt useampi europarlamentaarikko on ollut äänestyksestä pois tai äänestänyt Suomen eduskunnan ja hallituksen linjan vastaisesti”, Saarikko moitti.
Saarikon purkauksen voi ymmärtää sitä kautta, että keskusta haluaa säikytellä ihmisiä vaaliuurnille. Muuta järkevää syytä siihen ei ole, sillä europarlamentaarikot eivät edusta parlamentissa Suomea vaan omia ryhmiään. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen taas on hyvin linjassa Suomenkin ajaman vihreän siirtymän kanssa.
Parlamentti tuottaa usein arvopohjaisia kantoja, jotka muokkautuvat pragmaattiseen suuntaan neuvotteluissa komission ja jäsenmaita edustavan ministerineuvoston kesken. Suomen erityispiirteet, kuten muuttotappioalueiden arvonsa menettäneet rakennukset, voidaan ottaa jatkossa huomioon.
Asunnonomistajan oma etu on parantaa kotinsa energiatehokkuutta ja siirtyä fossiilisista polttoaineista maalämmön tai aurinkoenergian kaltaisiin päästöttömiin ja edullisiin energianlähteisiin – kuten moni on jo tehnytkin. Talven lämmityslaskut ovat pelotelleet asunnonomistajia paljon tehokkaammin kuin joskus vuosien kuluttua mahdollisesti vaikuttavat EU:n hankkeet, joihin voi sitä paitsi liittyä energiaremonttien tukirahaa.
Paljon porua, vähän villoja, vaalit kohta ovella.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.