Meidän ei kannata tehdä enemmän kuin muut maat tekevät. Tämä oli perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran viesti maanantaina Ylen suuressa vaalikeskustelussa, kun puhuttiin metsien hiilinieluista ja muista ilmastotoimista.
”Suomen metsiä ei pidä jättää koko Euroopan hiilinieluiksi eikä suojelureservaateiksi. Voisimme välillä esittää metsittämistä Keski-Eurooppaan”, Purra sanoi.
Perussuomalaiset toi keskusteluun myös näkemyksensä, jonka mukaan hiilinielut Suomessa eivät välttämättä ole romahtaneet.
Purran kanssa on helppo olla samaa mieltä siitä, että moni Euroopan maa voisi tehdä hiilinielujen kasvattamiseksi paljon nykyistä enemmän. Sen sijaan Suomen jarruttelu ilmastotoimissa ei ole Suomen etu. Vihreän siirtymän etujoukoissa on tärkeää pysytellä jo taloudellisestakin syistä.
Uuden teknologian kehittäminen avaa suomalaisille vientimahdollisuuksia markkinoilla, joiden laajuutta ei edes vielä kunnolla nähdä. Purrakin toki korosti keskustelussa, että Suomelle hyödylliset ilmastoteot pitää toteuttaa – ne, jotka tuovat meille työtä ja innovaatioita.
Suomessa tuli viime kesänä voimaan ilmastolaki, jossa hiilineutraalius määritellään tavoitteeksi vuoteen 2035 mennessä. Vaalikeskustelussa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vakuutti, että hänen puolueensa pitää aikataulusta kiinni. Sen sijaan perussuomalaiset haluaisi siirtää Suomen hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2050, joka on EU:n yleinen tavoite. Puolueiden tavoitteissa on selvä ja merkittävä ero, jota on vaikeaa poliittisesti pyöristellä.
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin julkaisutilaisuudessa maanantaina YK:n pääsihteeri António Guterres muistutti, että ilmastonmuutosta ei saada tällä tahdilla kuriin. Hän vetosi kehittyneisiin maihin, että nämä aikaistaisivat tavoitteitaan kohti vuotta 2040. Suomi on oman tavoitteensa asettanut, eikä siitä voi eikä kannata lipsua.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.