Maayhteyksien parantamista Norjan satamiin on Suomessa suunniteltu pitkään, mutta maksajien löytäminen on osoittautunut vaikeaksi. Nyt kannattavuuslaskelmat menevät geopolitiikan takia uusiksi.
Suomi on lähes kokonaan riippuvainen merikuljetuksista. Peräti 90 prosenttia tuonnista kuljetetaan laivoilla. Jos kuljetukset Itämereltä estyvät, käyttöön pitäisi saada nopeasti varareitti, joka varmistaa kaupan jatkuvuuden ja samalla sotilaallisen avun vastaanottamisen.
Venäjän meriliikenteeseen kohdistama häirintä on todellinen riski. Myös Nordstream-kaasuputken räjähdys oli varoitus siitä, että vaihtoehtoisia logistiikkareittejä pitää rakentaa.
Moni puolue on nostanut tavoitteekseen raideyhteyden Jäämerelle. Enää rataa ei suunnitella Venäjän rajan läheisyyteen, kuten vielä ennen Ukrainan sotaa, vaan nyt katse on lännempänä.
Suunnitelmissa on ollut rata Kolarista Kilpisjärven kautta Tromssaan. Myös Kolarista Ruotsin Kiirunaan rakennettavasta radasta on puhuttu, mutta Kiirunasta Narvikiin rata on valmiiksi ruuhkainen.
Kolari–Tromssa-rata tulisi maastoon liittyvistä syistä erityisesti Norjan puolella kalliiksi. Ratahanke voisi maksaa kaikkiaan noin 7,5 miljardia euroa, ja rakennustyöt kestäisivät jopa vuosikymmeniä.
Huoltovarmuuskeskuksen entinen johtaja Tomi Lounema arvioi HS:n mielipidekirjoituksessa, että järkevintä on keskittyä maantieyhteyden ja olemassa olevan ratayhteyden parantamiseen, koska turvallisuuspoliittinen tilanne edellyttää nyt nopeita parannuksia logistiikkaan.
Valtatie 21 Kolarin pohjoispuolella onkin riittämätön mahdollisiin tuleviin tarpeisiin, ja sitä on parannettava. Samalla olisi lisättävä ohitusraiteita Tornio–Kolari-radalle, jotta sillä voitaisiin operoida lisääntyvää liikennettä.
Rataverkkoa pohjoisen suuntaan on parannettava kauttaaltaan. Tampereen ja Oulun väliselle radalle Väylävirastolla on vireillä yksittäisiä parannustöitä, ja esimerkiksi Oulu–Liminka-kaksoisraiteen suunnittelu on käynnissä. Pohjoisen liikenneyhteyksiä pitää jo huoltovarmuudenkin vuoksi kohentaa.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.