Näidenkin eduskuntavaalien alla on seurattu erityisen kiinnostuneesti Uudenmaan vaalipiiriä.
Syy on selvä. Uudenmaan vaalipiiri on Suomen suurin, näissä vaaleissa siitä valitaan 37 kansanedustajaa. Vaalipiirin tuloksella on siis suuri merkitys, vaikka tiukassa kisassa suurimman puolueen paikasta muidenkin vaalipiirien viimeiset läpimenijät ovat ratkaisemassa taistoa.
Uudenmaan tärkeys näkyy myös siinä, kuinka puolueet ovat panostaneet ehdokaslistoihinsa. Erityisesti koko vaalien ykkössijaa tavoittelevat kokoomus, Sdp ja perussuomalaiset ovat halunneet listoilleen tunnettuja nimiä. Uudenmaan merkitystä lisää sekin, että vaalipiirissä on nyt jaossa yksi paikka enemmän kuin edellisissä vaaleissa.
Laajalti tunnetut ehdokkaat ovat puolueille tärkeitä, sillä Uudellamaalla voi vaalipiirin koon ja hajanaisuuden vuoksi käydä kampanjan myös puhtaasti valtakunnallisilla teemoilla. Muuttoliike vahvistaa tätä suuntausta: monet äänestäjät eivät ole vielä juurtuneet vahvasti alueelleen.
Tämä näkyy muun muassa siinä, että nyt työtään päättävässä eduskunnassa ei ole ollut Itä-Uudeltamaalta kuin kaksi sipoolaista. Esimerkiksi noin 50 000 asukkaan Porvoosta ei ollut yhtään kansanedustajaa.
Edellisissä vaaleissa kokoomus sai Uudeltamaalta 9 kansanedustajaa, Sdp 7, perussuomalaiset 6, vihreät 5, Rkp 3, keskusta ja vasemmistoliitto molemmat 2 sekä Liike Nyt ja kristillisdemokraatit molemmat yhden.
Valtakunnallisestikin on merkityksellistä, onnistuuko kokoomus saamaan Uudellamaalla lisää paikkoja. Helsingin Uutisten (HU 20.3.) vaalipiirikohtaisessa kannatusmittauksessa kokoomukselle ei ollut tulossa lisäpaikkoja, mutta puolueessa uskotaan vahvasti kahteen lisäpaikkaan.
Se on mahdollista, vaikka näissä vaaleissa kokoomuksen ääniä on Uudellamaalla syömässä Liike Nytin lisäksi liberaalipuolue. Liike Nyt taistelee säilyttääkseen paikkansa, mutta Uudenmaan vaalitulos saattaa tarjota sille yllätyspaikan europarlamentissa. Sdp:n ehdokkaana on nimittäin europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri. Kumpula-Natrin varaedustaja on aiemmin demareissa ollut Satu Taavitsainen, joka on nyt Liike Nytin ehdokas Kaakkois-Suomessa. Demarit tosin tuskin päästävät europarlamenttipaikastaan irti, vaan pitävät mieluummin Kumpula-Natrin europarlamentissa sen vaalikauden loppuun asti.
Uudellamaalla Sdp käy erityisen selvästi pääministerivaaleja, joten vaaliviestiksi valittu vasemmistolainen talouspoliittinen linja näkyy. Sanomana on, että vain demareita äänestämällä voi estää porvarihallituksen. Se näyttää vievän erityisesti vihreiden ääniä, mikä voi tuoda demareille lisäpaikan. Vihreiden kannatusalhoa syventää Uudellamaalla sekin, ettei ilmasto ole nyt iso vaaliteema.
Sama asia näkyy selvästi Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreessa arvo- ja asennetutkimuksessa, jonka perusteella äänestäjille tärkeää on velkaantumisen taittaminen, hoidon saannin turvaaminen ja rikollisuuden torjunta. Mittauksen mukaan ilmassa on ”nuivuutta”, mikä näkyy perussuomalaisten kannatuksessa myös Uudellamaalla. Myös perussuomalaisten valtakunnalliselle menestykselle Uusimaa on tärkeä. Puolueella on mahdollisuus nousta vaalipiirin kakkoseksi.
Lisäpaikkaa tavoittelee myös Rkp. Viimeksi puolueen ehdokas oli ensimmäinen rannalle jäänyt, joten tavoite ei ole mahdoton. Se edellyttää kuitenkin ääniä myös suomenkielisiltä liberaaleilta.
Uudellamaalla vihreiden lisäksi erityisesti keskusta pelkää pääministerivaalin asetelmaa, sillä se veisi keskustaltakin ääniä. Taktinen äänestäminen voi tosin saada muitakin muotoja, jos vaikkapa Itä-Uudellamaalla äänestetään viime kertaa enemmän alueen omia ehdokkaita.
Lisäksi ehdolla on niin paljon uusia tunnettuja ehdokkaita, että yllätyksiä on varmasti luvassa.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.