Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tarjosi valtiopäivien avajaispuheessaan uudelle eduskunnalle vinkkejä niin kuntoiluun kuin turvallisuuspolitiikkaankin. Kansanedustaja-aikoinaan innokkaana rullaluistelijana tunnettu presidentti neuvoi edustajia pitämään huolta henkisestä ja fyysisestä jaksamisestaan. ”Ylös, ulos ja lenkille”, Niinistö äkseerasi edustajia.
Turvallisuuspoliittiset vinkit liittyivät erityisesti Ahvenanmaan asemasta viime päivinä käytyyn keskusteluun. Niinistö oli selvästi ärsyyntynyt tuoreen kansanedustajan Jarno Limnéllin (kok) käynnistämästä keskustelusta, johon yhtyivät myös puolueen kenraalikansanedustajat Jarmo Lindberg ja Pekka Toveri. Limnéll sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa 8.4., että Ahvenanmaan tilannetta on syytä tarkastella uudestaan. ”Demilitarisoitu alue Suomen ja Ruotsin välillä ei ole enää nykyaikaa, vaan menneisyyden perintöä”, Limnéll arvioi.
Aivan pientä ampiaispesää Limnéll ei sohaissut. Vuonna 1921 Kansainliiton välityksellä tehdyssä Ahvenanmaan sopimuksessa säädettiin, ettei saarille saa rakentaa sotilaallisia linnoitteita eikä tukikohtia, ja sopimuksessa rajoitetaan muutenkin sotilaallista toimintaa Ahvenanmaalla. Ahvenanmaan strategisesta merkityksestä kertoo, että saarten demilitarisoinnista sovittiin ensimmäisen kerran jo Krimin sodan jälkeen vuonna 1856 allekirjoitetussa Pariisin konventiossa. Periaate vahvistettiin talvisodan jälkeen vuoden 1940 Moskovan Ahvenanmaan-sopimuksessa.
Nämä sopimukset kansanedustaja Limnéll olisi siis valmis siirtämään menneisyyteen, mutta Niinistö ei näe siihen tarvetta. ”Ahvenanmaan asema on noussut kotimaisessa keskustelussa esiin. Haluan huomauttaa, että se on nyt vakaampi kuin kenties koskaan: vihamielinen teko sitä vastaan olisi sodanjulistus Natolle. Selvää on, että Naton yhteisessä puolustussuunnittelussa maakunnan tilanne on erityisen huomion kohteena”, presidentti sanoi
Presidentti vihjasi, ettei sopimuksiin tarvitse puuttua siksikään, että saarten puolustaminen voi nykyaikaisella sotateknologialla onnistua vähän kauempaakin. Kaikkein ratkaisevinta on kuitenkin välttää sellaisen kuvan syntyminen, että Suomi suhtautuisi kevytmielisesti solmimiinsa kansainvälisiin sopimuksiin. Sitä voitaisiin tietysti käyttää hyväksi Venäjällä, mutta länteenkään päin ei näyttäisi hyvältä, jos tuore Nato-jäsen ensin repisi allekirjoittamansa sopimukset ja sitten olettaisi Naton hoitelevan saarten puolustamisen. Tämän Niinistö sanoi niin painavasti kuin juhlatilaisuuteen sopi.
”Olemme aina pitäneet monenkeskisten kansainvälisten sopimusten sitovuutta pienen maan elinehtona. Siitä on hyvä pitää kiinni.”
Presidentti ja eduskunnan järjestäytymisvaiheen puhemieheksi valittu Petteri Orpo (kok) vetivät molemmat vähintään luonnosviivoja tulevaan hallituskauteen. Orpo puhui korostetun sovittelevasti hyvinvointivaltion pelastamisen puolesta ja lupasi: ”Kaikki tulee menemään hyvin.”
Optimismia tarvitaankin, sillä Orpoa odottavat vaikeat hallitusneuvottelut. Hänellä on edessään iso päätös, kun mahdollisista hallituskumppaneista Sdp on kokoomuksesta etäällä talouspolitiikassa, kun taas perussuomalaisten kanssa soviteltavaa riittää muun muassa ilmastoasioissa, maahanmuutossa ja EU-politiikassa.
Presidentti ei tietenkään hallituksen muodostajaa neuvonut, mutta korosti, ettei vaikeita päätöksiä voi enää potkia eteenpäin. ”Sama lainalaisuus koskee niin ilmastonmuutosta, luontokatoa kuin talouttakin. Kerrytämme kohtuutonta velkaa jälkeläisillemme”, Niinistö sanoi.
Oikeastaan mitään valintaa ei siis edes ole. Menneisyyteen kääntymällä ei tulevaisuuden ongelmia ratkaista.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.