Helsingin kaupunki julkaisi keskiviikkona ulkopuolisen selvityksen palkanmaksujärjestelmästään, jonka käyttöönotto sai kaupungin palkanmaksun kaaokseen.
Ongelmat alkoivat heti viime keväänä, kun kaupunki vaihtoi palkanmaksujärjestelmänsä Sarastian toimittamaan uuteen järjestelmään. Ongelmat ovat koskeneet ainakin 10 000:ta kaupungin työntekijää, joilta on jäänyt osia palkoista tai kokonaisia palkkoja saamatta. Kaaos jatkuu osin yhä.
Järjestelmä piti vaihtaa, sillä entinen oli tullut käyttöikänsä päähän. Selvitys antaa karun kuvan siitä, miten vajavaisesti Suomen suurin työnantaja Helsinki valmistautui merkittävään muutokseen.
Uudessa järjestelmässä ja sen käyttöönotossa oli neljä keskeistä ongelmaa: puutteellinen johtaminen ja vastuu, tekniset ongelmat, Sarastian heikko kyky reagoida muutoksiin sekä kaupungin hidas havahtuminen muutoksen laajuuteen ja ongelmiin.
Hankittiin siis järjestelmä, jonka teho oli heti äärirajoilla. Se otettiin käyttöön ennen teknisten ongelmien ratkaisua ja ilman kunnollista koulutusta. Palkanmaksusta vastaava liikelaitos Talpa oli valmiiksi kriisiytynyt, joten sen valmius oli jo valmiiksi heikko. Tästä kaikesta syntyi valtava vyyhti.
Pohdittavaa on. Järjestelmä hankittiin julkisyhteisöjen omistamalta Sarastialta, josta Helsinki osti pienen osuuden. Niin hankinta voitiin tehdä sidosyksikköhankintana, eikä sitä tarvinnut erikseen kilpailuttaa. Ajatuksena oli, että oli luontevaa valita sama järjestelmä, johon Espoo oli jo siirtymässä. Sidosyksikköhankinnat saivat nyt ansaitun mainehaitan ja niitä on harkittava vastaisuudessa tarkemmin.
Erityisen kalliiksi kävivät huono suunnittelu ja johtaminen. Hinnan maksavat työntekijät, jotka ajautuivat pahoihin vaikeuksiin, kun kaupunki ei maksanut palkkoja. Kaupunkilaiset kärsivät, kun kaupungin maine työnantajana kärsi työntekijäpulan keskellä. Oppia on otettava laajemminkin.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.