Tänään vietettävä vappu on työväen perinteinen juhla. Ennen se oli suoranainen massatapahtuma. Nyt poliittisen vapun juhlinta on vain kalpea muisto siitä, millaista oli työväenliikkeen voimien päivinä.
Juuri nyt eletään poliittisesti mielenkiintoisia aikoja. Kokoomus aloittaa vapun jälkeen varsinaiset hallitusneuvottelut Suomen oloissa poikkeuksellisen oikeistolaisen hallituksen muodostamiseksi. Vappupuheissa alkaa uusi aika.
Varaslähdön uuteen aikaan otti viime viikon keskiviikkona Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Hän vaati uutta hallitusta valmistelemaan ja myös päättämään työelämää koskevista asioista kolmikantaisesti eli yhdessä työnantajien ja palkansaajien kanssa. ”Vaalit voittaneen kokoomuksen haluna on muun muassa puolittaa ansiosidonnainen, heikentää työehtosopimusten merkitystä työpaikoilla ja rajoittaa lakko-oikeutta", Aalto varoitti puhuessaan Teollisuusliiton liittovaltuustossa.
Vaatimus kolmikantaisesta päätöksenteosta antaisi ay-liikkeelle veto-oikeuden estää tai vesittää sille epämieluisat uudistukset. Sanomattakin on selvää, ettei sellaista tilaisuutta ole tulossa – minkä Aalto tietää.
Aallon tervetuliaissanat tulevalle hallitukselle osoittavat, että ay-liike valmistautuu panemaan kovan kovaa vastaan. Jos uusi hallitus yrittää ajaa isoimmat uudistuksensa läpi heti kautensa alussa, kuten odotetaan, työväki voi olla syksyllä kaduilla.
Kokoomus on kertonut avoimesti haluamistaan muutoksista. Lista asioista, joista kokoomus ja ay-liike ovat täysin vastakkaista mieltä, on pitkä.
Aloitetaan työttömyysturvasta: kokoomus haluaisi sekä lyhentää ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa että porrastaa etuutta niin, että työttömyyden jatkuessa tuki pienenisi. Varjobudjetissaan kokoomus esitti ansioturvan keston puolittamista 400 päivästä 200 päivään. Kokoomus haluaisi myös kiristää työttömyysturvan ehtoja.
Kokoomus on puhunut ansiosidonnaisen työttömyysturvan jakamisesta kaikille työttömille, ei pelkästään työttömyyskassojen jäsenille. Jos jaettava potti pysyy samana mutta jakajien määrä kasvaa, saajakohtainen potti kutistuu. Taas yksi syy vähemmän kuulua ammattiliittoon – tai työttömyyskassaan.
”Perussuomalaiset ei halua suututtaa duunariäänestäjiä.
Kokoomus esitti varjobudjetissaan myös paikallisen sopimisen lisäämistä. Ay-liike pelkää, että jos paikalliset poikkeamat työehtosopimuksiin sallitaan myös työnantajaliittojen ulkopuolisille yrityksille, suomalaisten työehdot voivat murentua pienistä yrityksistä alkaen.
Ay-liike pelkää myös palkansaajien lakko-oikeuden rajaamista muun muassa siten, että hallitus kieltäisi poliittiset lakot ja tukilakot. Siitäkin kokoomus on puhunut. Lisäksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK on vaatinut tuntuvia korotuksia lakkosakkoihin.
Siinä missä SAK ja muu ammattiyhdistysliike odottavat Petteri Orpon (kok) johtaman hallituksen nimittämistä pelonsekaisin tuntein, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät tuskin malttavat odottaa, että Orpon hallitus aloittaa työnsä.
Hallitusta haastaessaan ay-johtajat joutuvat miettimään, pysyvätkö joukot mukana. Liittojohtajat ovat poliittisesti vasemmalla, mutta jäsenistössä on myös paljon perussuomalaisten kannattajia. Se luo uudenlaisen tilanteen.
Perussuomalaisten linja ay-liikkeelle tärkeissä kysymyksissä on ollut epäselvä. Eduskuntavaalikampanjan aikana perussuomalaiset esimerkiksi tarjosi kahta päinvastaista kantaa kiky-maksujen palauttamiseen työnantajien maksettaviksi.
Poliittisesti perussuomalaiset on siirtynyt oikealle. Puolueella on kuitenkin paljon duunariäänestäjiä, joita se ei halua suututtaa. Tämä vaatii tasapainoilemista. Esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen kelpaa perussuomalaisille, lyhentäminen ei.
Ay-liike voikin joutua uuteen ja outoon tilanteeseen, jossa perussuomalaiset on hallituksessa sen paras ystävä.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.