Ammattitutkinnot pidennettiin 20 vuotta sitten kolmivuotisiksi. Nyt on pohdinnassa palata vanhaan niin, että ainakin osa perustutkinnoista voitaisiin suorittaa kahdessa vuodessa. Taustalla on valtion velkaantuminen sekä valtava työvoimapula, joka haittaa talouden kasvua.
Viimeksi lyhentämisen nosti esiin Ylellä valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä, joka toivoi uuden hallituksen tarttuvan toimeen ammattikoulutuksen tehostamisessa.
Puolueista perussuomalaiset on kertonut olevansa valmis harkitsemaan lyhentämistä. Vaalivoittaja kokoomuksesta on kuultu kahtalaista ääntä.
Vaalipuheissaan puolueet kilvan vakuuttivat, että koulutuksesta ei leikata. Vain keskusta ei halunnut linjata mitään ulkopuolelle, kun velkaantumista taitetaan. Hallitusneuvotteluja vetävä Petteri Orpo (kok) on käyttänyt ilmaisua ”erityissuojelus”, jossa koulutuksen on hänen mukaansa oltava.
Ammattitutkintojen osittainen lyhentäminen saadaan toki näyttämään joltain muulta kuin leikkaukselta, jos samaan aikaan lisätään panostuksia lähiopetukseen ja opiskelijoiden hyvinvointiin.
Iso kysymys hankkeessa on korkeakoulukelpoisuus. Valtiovarainministeriö linjaa, että opiskelija saisi edelleen käydä kolmannen vuoden yleissivistävät opinnot, jos hän haluaa korkeakouluun. Ammattikoulusta suoraan yliopistoon pääseminen on harvinaista, mutta ammattikorkeakouluun ammattikouluväylää käytetään paljon.
Jos yleissivistävät opinnot olisivat vastedes vapaaehtoisia, lisäisikö se korkeakouluun jatkamista suunnittelevien motivaatiota vai laskisiko se sitä?
Suomessa nuorten koulutustaso on laskenut alle kehittyneiden maiden keskitason, ja korkeakoulutettujen osuus 25–34-vuotiaista on 40 prosentin kieppeillä. Sitä halutaan nostaa. Kokoomus on visioinut, että vuonna 2030 puolet suomalaisnuorista suorittaa korkeakoulututkinnon. Sdp on esittänyt tavoitteeksi yli 60 prosenttia. Perussuomalaiset sen sijaan ei pidä nostoa tietylle prosenttitasolle itseisarvona.
Suomessa alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen kestää pitempään kuin monissa muissa EU-maissa, joissa tutkinnon voi tehdä kahdessa vuodessa. Myös ammattitutkinnon suoritusajat vaihtelevat maittain.
Jos ammattitutkintojen lyhentämistä harkitaan, se kannattaa tehdä huolellisesti. Nopeampi työllistyminen ja keskeyttäjien määrän vähentäminen houkuttelevat, mutta yleisen osaamistason heikentyminen mietityttää.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.