Palkitut suomalaiset ympäristöteot näyttävät suuntaa koko maailmalle

Maailman merkittävimmän ympäristöpalkinnon saanut Tero Mustonen hakee täyssuojelun ja maksimaalisen käytön välistä kolmatta tietä ympäristön ja luonnonvarojen käytön hallintaan.

Suomalainen maantieteilijä ja kalastaja Tero Mustonen sai arvostetun Goldman-palkinnon. Kuvassa Mustonen osallistumassa osuuskunta Lumimuutoksen talvinuotan vetoon Puruvedellä tammikuussa 2022.

Maanantaina saatiin iloinen uutinen, kun yhdysvaltalainen Goldman-säätiö palkitsi suomalaisen maantieteilijän ja kalastajan Tero Mustosen.

Säätiön jakamaa Goldman-palkintoa pidetään usein maailman merkittävimpänä ympäristöpalkintona. Säätiö palkitsee vuosittain jokaiselta kuudelta mantereelta yhden ruohonjuuritason toimijan, joka on edistänyt luonnonsuojelua ja ympäristöasioita.

Pohjois-Karjalassa asuva Mustonen sai palkinnon työstään ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi. Hän oli perustamassa Lumimuutos-osuuskuntaa, joka elvyttää perinteisiä luontaiselinkeinoja ja ennallistaa soita, metsiä sekä kokonaisia vesistöjä ja valuma-alueita kohti luonnontilaa.

Osuuskunnan ennallistamisfilosofia painottaa kokonaisten alueiden kunnostamista yksityisillä mailla. Mustosen mukaan Suomessa vaihtoehtoina nähdään usein luonnon täyssuojelu tai maksimaalinen käyttö, mutta hänen tavoitteenaan on synnyttää kolmas tie ympäristön ja luonnonvarojen käytön hallintaan. Maanomistajat otetaan alusta asti keskusteluun mukaan yhteisönsä jäseninä. Näin saadut ehjät kokonaisuudet eivät pirsto tai museoi luontoa.

Pohjois-Karjalassa saatuja hyviä kokemuksia on laajennettu muuallekin. Palkintoperusteissa mainitaan, että Mustosen luomaa luonnon ennallistamisen mallia voidaan soveltaa kaikkialla maailmassa.

Palkinto on tärkeä kunnianosoitus Mustosen ja hänen kumppaniensa työlle. Samalla se on muistutus siitä, että valtakunnallisen kiistelyn varjossa tapahtuu kaikenlaista myönteistä.

Tällainen ruohonjuuritason työ on tärkeää, sillä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja luontokadon pysäyttämisessä on edettävä monella väylällä. Ruohonjuuritason toimijat kuitenkin petetään, elleivät lainsäätäjät ja diplomaatit saa luotua yhteistä kansallista tai kansainvälistä sääntelyä.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?