Suomi ei olekaan saari Euroopan perukoilla, vaikka näin meillä on totuttu pitkään ajattelemaan. Kun maailma kierähti Venäjän hyökkäyssodan myötä uuteen asentoon, muistimme, että Suomella on pitkästi maarajaa myös länteen – Pohjois-Suomessa.
Maarajaa on tarkasti ottaen Ruotsin kanssa 545 kilometriä ja Norjan kanssa 736 kilometriä. Nämä rajat on nyt alettu nähdä huoltovarmuuden kannalta elintärkeinä.
Jos Suomi jäisi Itämerellä mottiin, kuljetukset voisivat pelata häiriöttä pohjoisen suunnalla, jos infrastruktuuri olisi kunnossa. Vielä se ei ole.
Suomalaiset ovat pakkautuneet vuosikymmenten mittaan yhä tiiviimmin etelään. Helsinki, Turku ja Tampere ovat muodostaneet kasvukolmion, jonka alueella asuu liki puolet Suomen väestöstä ja toimii yli puolet yrityksistä.
Panostuksia Pohjois-Suomeen monet ovat pitäneet vuosien varrella turhana tekohengityksenä, mutta enää näin ei ajatella. Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosiin on jo alkanut muodostua yhtenäinen kasvu- ja työmarkkina-alue, jossa investoinnit ovat viime vuosina kasvaneet suorastaan hätkähdyttävälle tasolle.
Johtotähtenä on ollut Pohjois-Ruotsi, jossa käsillä on teollisuus- ja energia-alan investointeja noin 80 miljardin euron arvosta. Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Norjassakin on käynnissä tai vireillä hankkeita kymmenien miljardien eurojen edestä.
Suuri osa investoinneista liittyy vihreään siirtymään eli fossiilivapaaseen teräkseen, akkujen valmistamiseen ja tuulivoimaan. Vihreän aallon rahakkaalla harjalla on oltu erityisesti Pohjois-Ruotsissa: Bodenissa on H2 Green Steel -hanke, ja SSAB investoi Luulajaan ja Jällivaaraan.
Skellefteån ja Mo i Ranan valtavat akkutehtaat nostavat valmistuttuaan Norjan ja Ruotsin Euroopan johtaviksi maiksi tällä teollisuudenalalla. Ruotsissa Piteå on saamassa Euroopan suurimman tuulivoimapuiston, jonka pinta-ala vastaa kahta Tukholmaa.
Suomessa metsäteollisuuden historian suurin investointi, Metsä Groupin biotuotetehdas Kemissä, on pian valmis. Pyhäjoen ydinvoimala pantiin jäihin, mutta Suomen tuulivoimahankkeista noin puolet sijoittuu Pohjois-Suomeen.
Pohjoisen roolia nostaa nyt moni juuri tähän historian taitekohtaan yhtä aikaa osunut mullistus: geopolitiikka, energiakriisi, huoltovarmuus ja vihreän siirtymän asettamat vaatimukset.
Siksi liikenneväylien parantamiseen on paineita koko pohjoisella alueella. Sitä vaatii myös Nato-jäsenyyden myötä lisääntyvä sotilasliikenne. Suomen Lappi on geopoliittisesti tärkeässä paikassa. Sieltä on oltava sujuvat yhteydet Norjan ja Ruotsin kautta pohjoisille merialueille.
Investointien pullonkaulana on pohjoisilla alueillakin tuttu ongelma – työvoimapula. Hankkeet ovat varsinkin Pohjois-Ruotsissa niin isoja, että tekijät loppuvat koko Barentsin alueelta.
Ruotsissa on jo arvioitu, että kahden pohjoisimman läänin asukasluku voisi vastedes nousta merkittävästi. Se tarkoittaa, että työntekijöitä etsitään maailmanlaajuisesti kaukaakin.
Myös Suomessa pohjoinen on uuden alun edessä. On niin Suomen, Ruotsin, Norjan, EU:n kuin Natonkin edun mukaista pitää Pohjois-Suomi iskukykyisenä.
Näkemykset tunkkaisesta ja keinotekoisesta aluepolitiikasta kuuluvat menneisyyteen. Kartta keikahti ympäri, ja pohjoisesta tuli monessa asiassa uusi etelä.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.