Jokin on pielessä, jos psyykkisistä oireista kärsivän nuoren ensimmäinen hoitokontakti on paikka suljetulla osastolla. Näin on käynyt viime aikoina Oulussa, jossa liian suuri potilasmäärä on ollut ongelma pitkään.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto teki Oulun yliopistosairaalaan (Oys) tarkastuskäynnin ja totesi, että nuorisopsykiatrian osastolla on jatkuvasti potilaita ylipaikoilla. Osa joutuu nukkumaan lattialla patjoilla.
Aluehallintovirasto epäili, että potilasturvallisuus on ruuhkien takia vaarantunut.
Nuorten psykiatrian kasvaneet potilasmäärät ovat viime vuosina olleet arkea eri puolilla maata. Turussa nuorten hoito on ollut pitkään ruuhkautunut, ja jonotusajat erikoissairaanhoidon ensitapaamiseen ylsivät äskettäin pahimmillaan yli neljän kuukauden päähän.
Nuoria on ainakin Oulussa jouduttu sijoittamaan myös aikuisten puolelle, mikä on poikkeuksellista ja kertoo tilanteen kriisiytymisestä.
Yksityisillä toimijoilla hoitopaikkoja olisi ollut, mutta niiden tarjouksiin ei ole tartuttu, koska hinta on tullut vastaan.
Nuorisopsykiatriassa korostuvat syömishäiriöt. Esimerkiksi Oulussa puolet kaikista osastolla hoidettavista on syömishäiriöpotilaita.
Nuorille tarkoitettua syömishäiriöyksikköä on yritetty perustaa alueella pitkään, ja alkukesästä sellainen on viimein toteutumassa Oysin tiloihin. Avohoidon yksikön ennakoidaan purkavan osaston patjamajoituksen tarvetta, mutta riskinä on jo nyt nähty, että uusikin yksikkö ruuhkautuu pian.
Nuorisopsykiatriassa on puutteita sekä perustason palveluissa että avohoidon paikoissa valtaosassa maata. Pääkaupunkiseudulla tilanne on viime aikoina ollut hiukan parempi.
Paitsi syömiseen liittyviä häiriöitä, nuorilla on ahdistusta, masennusta ja erilaisia neuropsykiatrisia ongelmia. Niiden lisääntynyt määrä kertoo osaltaan siitä, millaista laskua korona-ajan sulkutoimista nyt maksetaan.
Jälkikäteen tarkasteltuna monet toimista olivat lyhytnäköisiä. Vanhukset ja riskiryhmäläiset haluttiin suojella keinoin, joiden vaikutuksesta nuorten hyvinvointiin ei kannettu huolta.
Tuoreet tutkimustulokset Helsingin yliopiston opiskelijoiden hyvinvoinnista kertoivat, ettei hyvinvointi ole pandemian ja etäopintojen jälkeen kohentunut toivotusti. Yhteenkuuluvuuden tunne suhteessa opiskelijayhteisöön ei ole ennallaan, ja yli puolet opiskelijoista on kohonneessa uupumisriskissä.
Tutkimusryhmää vetävä professori Katariina Salmela-Aro kritisoi kovin sanoin sitä, miten opiskelijoita pandemian aikana Suomessa kohdeltiin.
Asiantuntijat ovat havainneet lisääntynyttä ahdistusta sosiaalisista tilanteista myös niillä nuorilla, jotka eivät ennen etäkoulujärjestelyjä kärsineet oireilusta.
Pandemia-ajan vaurioiden lisäksi nuoria kuormittavat riippuvuus älylaitteista, sosiaalisen median luomat paineet sekä itselle asetetut vaatimukset koulussa ja opiskelussa suoriutumisesta.
Hyvä asia on, että mielenterveyden oireisiin liittyvä häpeän tunne on hälventynyt. Entistä useampi osaa ja uskaltaa hakea apua, ja se näkyy totta kai myös ruuhkina.
Tärkeimpiä ovat voimavarat perustasolla – kotona ja koulussa. Psykologeja ja psykiatrisia sairaanhoitajia pitää olla kouluissa riittävästi, ja kouluterveydenhuollon ylipäätään tulee olla vahvasti myös hoidollista.
Silloin kenenkään ei tarvitsisi joutua suoraan suljetulle osastolle.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.