Maahanmuuttajien lyhyessä ajassa huimasti kohentunut työllisyys hämmästytti jopa valtiovarainministeriön kokeneet viranhaltijat.
Ulkomailla syntyneiden työllisyysaste on ollut pienempi kuin Suomessa syntyneiden, mutta viime aikoina ero on kaventunut nopeasti. Maahanmuuttajien työllisyysaste on nyt 72 prosenttia, kun se Suomessa syntyneillä on 75 prosenttia.
Työvoimapulan riivaamassa maassa uutinen ilahduttaa. Taustalla on talouden hyvä vire ja työperäisen maahanmuuton kasvu.
Samaan aikaan suomalaisten asenteissa on tapahtunut historiallinen muutos. Käänne kävi ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tuoreesta tutkimuksesta, jossa ensimmäistä kertaa yli puolet suomalaisista katsoi heikon väestökehityksen edellyttävän työperäisen maahanmuuton helpottamista. Pakolaisten tuloon enemmistö suomalaisista suhtautuu edelleen torjuvasti.
Muutos on merkittävä ja kertoo tosiasioiden tunnustamisesta. Suomi on tällä hetkellä maa, jossa lähes kolmannes kansasta on eläkeläisiä ja jossa syntyvyys on romahtanut nälkävuosien tasolle. Yhtälö ei ratkea omin voimin, jos nykyiset palvelut halutaan edes jossain määrin säilyttää.
Suomalainen yhteiskunta perustuu siihen, että työkykyiset aikuiset käyvät töissä. Tässä on yhä parantamisen varaa, joten tavoitteeksi on laajasti hyväksytty nykyisen 74 prosentin työllisyysasteen nostaminen 80 prosenttiin.
HS:n Vieraskynässä työelämäprofessori Vesa Vihriälä muistutti, että vaikka nykyisiä työelämän ulkopuolella olevia saataisiin paremmin töihin, se ei poista julkisen talouden alijäämää. Jos Suomeen ei saada lisää työvoimapotentiaalia, ei tänne saada lisää investointeja eikä parempaa tuottavuuttakaan.
Nettomaahanmuutto Suomeen oli viime vuonna koko mittaushistorian korkein, 35 000 henkilöä. Luvussa eivät ole mukana Ukrainasta tulleet.
Vähintään tällä tasolla tulijoiden määrä on pidettävä, jotta työikäisen väestön osuus saadaan kasvuun.
Nykyinen työvoimareservi on hankalammin työllistettävää. Jotta Suomi pääsee samanlaiseen taloudellisen kehityksen kelkkaan kuin muut Pohjoismaat, työllisten määrä on saatava kasvuun. Lähtötilanne on esimerkiksi vanhushuoltosuhteen perusteella paljon heikompi kuin muissa maissa.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.