Viime ajat on odotettu, millaiseen vastahyökkäykseen Ukraina lähtee vapauttaakseen lisää alueitaan Venäjän miehitykseltä. Merkittävää vastahyökkäystä on pidetty väistämättömänä, sillä Ukrainan on muutettava myös asemasodaksi pysähtynyt tilanne, joka kuluttaa pahasti sen joukkoja.
Ilma on ollut sakeana paitsi ammattilaisten analyysejä myös erilaisia arvailuja Ukrainan mahdollisista vaihtoehdoista ja vastahyökkäyksen mahdollisuuksista ja riskeistä.
Siksi Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin torstaina Helsingin Sanomille ja muutamille muille pohjoismaisille viestimille antama haastattelu osui kiinnostavaan ajankohtaan.
Zelenskyi ei halunnut haastattelussa mennä hyökkäyksen yksityiskohtiin, mikä on tässä tilanteessa ymmärrettävää. Kaikki ylimääräinen puhe uhkaisi viedä yllätyksen voimaa ja hyödyttäisi Venäjää. Zelenskyi kuitenkin sanoi, että Ukrainan hyökkäys on tulossa. Hän myös vakuutti ymmärtävänsä, miten merkittävää sen onnistuminen on. Panokset ovat kovat.
Presidentti toisti pyynnön, että Ukraina tarvitsisi vastahyökkäykseensä myös länsimailta hävittäjiä. Ukraina on kertonut asiasta jo aiemmin Suomelle, ja se oli esillä oli myös pääministeri Sanna Marinin (sd) vierailulla Kiovassa maaliskuussa. Silloin Marin väläytti mahdollisuutta luovuttaa Ukrainalle Suomen käytöstä poistuvia Hornet-hävittäjiä.
Marinin kommentit synnyttivät länsimaissa vilkkaan keskustelun, mikä oli Ukrainan johdon tavoitekin. Ukrainan johto kuitenkin myös tietää, ettei avustuskeskustelun ole hyvä missään politisoitua liikaa. Niinpä presidentin sävy oli haastattelussa sovitteleva. ”Tietääkseni kyseessä ei ole kuitenkaan vain Suomen päätös, vaan se riippuu myös Yhdysvalloista”, hän sanoi hävittäjistä. Muutenkin keskeisenä viestinä oli kiittää tähänastisesta avusta.
Haastattelu osui kiinnostavaan hetkeen toisellakin tavalla. Zelenskyi oli vain hiukan aiemmin keskustellut puhelimessa Kiinan presidentin Xi Jinpingin kanssa.
Kiina ei ole tuominnut Venäjän viime vuoden helmikuussa aloittamaa suurhyökkäystä, vaan on tukenut Venäjää monin tavoin. Xin puhelu ei tätä tilannetta muuta, vaan kyseessä oli ennen muuta Kiinan pr-temppu, jolla se yrittää rauhoitella erityisesti eurooppalaisia.
”Suomen ja Ukrainan suhteet ovat nyt historiallisen tiiviit.
Xin ja Zelenskyin puhelinkeskustelu oli kuitenkin ensimmäinen sen jälkeen, kun Venäjä aloitti viime vuonna suurhyökkäyksensä. Sillä oli symbolista merkitystä, vaikka Kiinan päälinjan on turha odottaa muuttuvan. Keskustelulla voi olla myös pieniä konkreettisia seurauksia, sillä Xin puhelun jälkeen Kiina haluaa jo arvovaltasyistä, että jotain tapahtuu.
Zelenskyi ymmärtää selvästi tilanteen. Hän sanoi, että Kiinan apua tarvitaan muun muassa luomaan painetta, jotta Venäjä poistuisi Zaporižžjan ydinvoimalan alueelta. Lisäksi hän toivoi Kiinalta apua Venäjälle siepattujen ukrainalaisten lasten palauttamisessa. Ukrainan tietojen mukaan Venäjä on vienyt hyökkäyksen alettua Ukrainasta noin 20 000 lasta. Näiden Venäjän kaappaamien lasten palauttamisessa auttaa vain poliittinen paine.
Haastattelua seuraavana aamuna perjantaina Venäjä ampui ohjuksia useisiin ukrainalaiskaupunkeihin. Se oli muistutus ukrainalaisten todellisuudesta.
Suomen ja Ukrainan suhteet ovat nyt historiallisen tiiviit. Suomessa ymmärretään Ukrainan puolustustaistelun merkitys, joten Ukrainan tukemiselle on laaja ja vahva tuki. Materiaalisen tuen lisäksi uusiakin keinoja mietitään, kuten ehdotus haavoittuneiden ukrainalaisten hoitamisesta suomalaisissa sotainvalidien kuntoutuspaikoissa osoittaa (HS 28.4.).
Suomessa hallituksen ja opposition yhteistyö ja yhteisymmärrys asiassa on ollut tärkeää. Se varmistaa jatkuvuuden myös hallituksen vaihtuessa.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.