Hallitusneuvottelut käynnistyivät tämän viikon tiistaina, kun kokoomus, perussuomalaiset, Rkp ja kristillisdemokraatit kokoontuivat Säätytalolle Helsingin keskustassa. Neuvotteluita johtavan kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan tavoitteena on, että hallitusohjelma olisi valmiina kesäkuun alussa.
Vielä ollaan alkuvaiheessa. Orpo toistelee niin paljon sanaa ”luottamus”, että sen rakentamisessa on ilmeisesti vielä paljon tehtävää. Eri asiakokonaisuuksia käsittelevien ryhmien jäsenet vasta tutustuvat toisiinsa ja toistensa neuvottelutapoihin.
Hallitusneuvottelukielellä näitä ryhmiä kutsutaan pöydiksi. Pääpöytiä on tällä kertaa yksitoista. Tärkein niistä on puolueiden puheenjohtajien pöytä, jossa isoimmat kiistat lopulta ratkaistaan. Neuvottelujen rungon muodostavat eri teemakokonaisuuksiin keskittyvät kahdeksan pöytää, joita kokoomus on päättänyt kutsua reformipöydiksi. Kaikilla näillä pöydillä on omia alapöytiään, joiden on määrä alkaa käsitellä yksityiskohtaisia kysymyksiä ensi maanantaina.
Kaikkien teemapöytien puheenjohtajat ovat kokoomuslaisia, vaikka alapöydissä puheenjohtajiksi on päässyt muiden puolueiden edustajia. Tämä oli kokoomuksen linjaus, sillä Orpo haluaa pitää tilanteen tiukasti näpeissään. Kiistoja kun on tiedossa varsinkin julkisten menojen leikkauksista sekä maahanmuutto-, ilmasto- ja EU-politiikasta.
Kun varsinaiset neuvottelut ovat vasta käynnistymisvaiheessa, huomio on keskittynyt neuvottelijoihin.
Teemapöytien ja alapöytien puheenjohtajat ovat yleensä korkealla ministerispekulaatioissa. Niin nytkin, vaikka Orpo yrittääkin vakuutella, etteivät nimilistat ennakoi ministerijakoa.
Kiinnostavaa on myös ollut, keitä puolueet ovat valinneet neuvottelijoiksi. Koska neuvottelut käydään kokoomuksen johdolla, kokoomus on myös päättänyt neuvottelujen rakenteen. Muiden on pitänyt vain löytää jostain riittävä määrä neuvottelijoita kaikkiin niihin ryhmiin, joihin ne haluavat edustajiaan.
Kokoomus on tähdännyt hallitusneuvotteluihin jo pitkään, joten sillä riittää neuvottelijoita ja näille taustaorganisaatio. Sen sijaan muut puolueet ovat joutuneet haalimaan neuvottelijoita pikavauhtia sieltä mistä ovat saaneet.
Rkp ja kristillisdemokraatit ovat pieniä puolueita, mutta Rkp:llä on kokoaan enemmän asiaosaamista. Perussuomalaisilla sitä on puolueen kokoa vähemmän, koska Juha Sipilän (kesk) hallituskaudella hankittu kokemus katosi pitkälti eduskuntaryhmän hajotessa. On eri asia kirjoittaa twiitti omille seuraajille kuin argumentoida kantojaan hallitusneuvotteluissa.
”Käynnistymisvaiheessa huomio on keskittynyt neuvottelijoihin.
Kokoomus on myös tiennyt kauan Orpon linjauksesta, jonka mukaan lobbareita ei päästetä mukaan. Linjaus ansaitsee periaatteelliset kehut, vaikkei täysin pidäkään. Joka tapauksessa kokoomuksen neuvottelijat ovat tienneet, että lobbaustöitä on kannattanut välttää tai niistä on kannattanut hankkiutua eroon.
Muissa puolueissa on havaittu kokoomuksen vahva asema. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi torstaiaamuna, että neuvotteluissa ”haetaan ratkaisua Suomen muihinkin ongelmiin kuin vain julkisen talouden epätasapainoon”. Se tulkittiin viestiksi kokoomukselle, jonka keskeinen vaalilupaus talouden tasapainottaminen oli.
Tunnelma on tiheä. Oikeistohallituksen vastustajat seuraavat neuvotteluja tarkkaan ja ärhäkästi. Perussuomalaisten poliitikot puhuvat televisiossa asiallisesti, mutta Twitterissä he trollaavat ja provosoivat vastustajiaan.
Yliviritys näkyi myös kiistassa, joka käytiin sen vuoksi, että neuvottelijoille piti ilmastoasioissa alustuksen Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas eikä Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Molemmat ottavat ilmastonmuutoksen erittäin vakavasti ja vaativat lisätoimia, vaikka eroavat painotuksiltaan. Yksille Taalaksen valinta oli merkki ilmastopolitiikan hylkäämisestä, toiset huusivat Ollikaista kommunistiksi.
Pian tilanne rauhoittuu hetkeksi, kun neuvottelut kunnolla käynnistyvät. Polarisaatio sen sijaan on tullut jäädäkseen.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.