Hallitusneuvottelujen kiperimpiin kysymyksiin kuuluu suhtautuminen työllisyyteen, työttömyyteen ja työperäiseen maahanmuuttoon. Työllisyys on noussut talouspolitiikan keskiöön, koska työllisyysasteen nostaminen nähdään keinona parantaa valtion taloutta ja pienentää tarvetta vaikeisiin leikkauksiin. Talousuutiset eivät ole viime aikoina olleet hyviä, mikä heijastuu väistämättä työllisyyslukuihinkin. Työvoimatilanteen isoa kuvaa se ei kuitenkaan muuta: väki vähenee.
Viime vuosina työllisyysastetta on onnistuttu nostamaan. Tämä kehitys käy kuitenkin koko ajan vaikeammaksi, sillä jäljellä olevista työttömistä suuri osa on eri syistä vaikeasti työllistettäviä.
Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimman työllisyyskatsauksen mukaan maaliskuun lopussa Suomessa oli 253 900 työtöntä työnhakijaa. Samaan aikaan avoinna oli 203 400 työpaikkaa. Työnhakijat ja työpaikat eivät kohtaa, sillä suurella osalla nykyisistä työttömistä on joko vääränlainen, riittämätön tai vanhentunut koulutus tai sitten he asuvat väärillä paikkakunnilla. Osaan näistä kohtaanto-ongelmista voi vaikuttaa, mutta kaikkiin ei – tai ainakin siihen vaadittaisiin todella kovia keinoja.
Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 84 700, mikä on 15 800 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Jäljellä olevista pitkäaikaistyöttömistä isolla osalla on jokin työllistymistä haittaava vamma tai sairaus.
Yritysten huuto lisätyövoiman perään on nyt niin kova, että hallitusneuvottelijoiden on tarjottava heille konkreettisia vastauksia. Perussuomalaiset on esittänyt, että apua voisi löytyä esimerkiksi eläkeikäisten työnteon lisäämisestä.
Kovin helpolta se ei kuitenkaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kelan tuoreen hyvinvointikatsauksen perusteella vaikuta. Katsauksen mukaan peräti neljäsosa nykyisistä työikäisistä ei usko jaksavansa työelämässä edes vanhuuseläkeikään asti, saati sitten sen jälkeen. Matalasti koulutetuista peräti 38 prosenttia arvioi oman työkykynsä heikentyneeksi.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.