Suomen keskusrikospoliisi tutkii yhdessä Viron keskusrikospoliisin kanssa törkeää ihmiskauppaa rakennusalalla. Tutkinnassa on epäily, että Latviasta ja Virosta olisi värvätty ihmisiä Suomeen rakennuksille pakkotyötä muistuttaviin olosuhteisiin.
Uhrit ovat pääasiassa Latvian, Viron ja Ukrainan kansalaisia. Rikoksella saatu hyöty on arvioitu 2,3 miljoonaksi euroksi.
Ihmiskauppa ja alistetussa asemassa olevien suoranainen riisto ovat valitettavan yleisiä etenkin aloilla, joilla ulkomaista työvoimaa käytetään paljon. Rakennusalan lisäksi ongelmia on ollut esimerkiksi puutarhoilla ja etnisissä ravintoloissa.
Ruokalähettipalveluissa on törmätty viime aikoina tilanteisiin, joissa lähetti on antanut ruoat muiden kuljetettaviksi ja vetänyt välistä palkkion. Selvää on, ettei varsinaisen kuljetustyön tekijälle jää silloin paljon käteen.
Ruokalähettien työoikeudellinen asema mietityttää pitkin Eurooppaa. Ovatko alustatalouden työntekijät työsuhteessa vai niin sanottuja kevytyrittäjiä? Palvelualojen ammattiliitto (Pam) perusti vastikään ruokaläheteille oman ammattiosaston.
On siis toivoa, että ruokalähettien asema paranee jollakin aikavälillä, kun heillä on ammattiliitto ajamassa oikeuksiaan. Toisaalta järjestäytymisen ansiosta ruokalähetit voivat päästä itse vaikuttamaan edunvalvontaan niin, että liitot ajavat nimenomaan lähettien etuja eivätkä puhu heidän ylitseen vaikkapa työvoiman suojelun nimissä. Tavoite ei voi olla se, etteivät työhaluiset ihmiset saa tehdä työtä. Heidän on päästävä töihin reiluilla ehdoilla.
Nopeita muutoksia on tuskin luvassa. Työvoiman hyväksikäyttö on todennäköisesti huomattavasti laajempaa kuin julkisuudessa olevien tapausten perusteella vaikuttaa. Näkyviin tulee vain jäävuoren huippu.
Työehtojen polkemisella on toinenkin ulottuvuus: yritys, joka polkee Suomessa noudatettavia työehtoja, on paremmassa kilpailuasemassa kuin asiansa oikein hoitava yritys. Kielitaidottoman maahanmuuttajan on vaikea ryhtyä penäämään oikeuksiaan. Lisäksi köyhistä maista tuleville alipalkattukin työ voi tulla tosi tarpeeseen.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.