Venäjä muutti ratkaisevasti myös Euroopan unionia hyökätessään Ukrainaan. EU ryhtyi rivakasti paitsi Ukrainan taloudelliseksi tukijaksi myös Ukrainan sotilaallisen voiman kasvattajaksi.
Vasta kun sota on päättynyt, tiedetään, miten syväksi lännen ja Venäjän konflikti jää. Yhdysvaltojen ja Kiinan vastakkainasettelu syvenee, mikä saa EU:n pienentämään talouden Kiina-riskejä. EU:n ja Yhdysvaltojen suhde on aina tärkeä, mutta jo ensi vuoden presidentinvaalit Yhdysvalloissa määrittävät uudelleen suhteen pelisääntöjä.
EU:n puolustusyhteistyölle valettiin pohja jo ennen Venäjän suurhyökkäystä, mutta sota sai EU:n hyppäämään uudelle tasolle voimatoimijana. Parhaillaan vahvistetaan eurooppalaista asetuotantoa. Vaikka EU-maiden puolustusyhteistyö on Natossa, myös EU kasvattaa sotilaallista voimaansa.
Jännityksen kasvu muuttaa EU:n suhdetta naapurustoonsa. Ukrainan, Moldovan, Georgian ja Länsi-Balkanin maiden liittyminen unioniin vaikuttaa geopolitiikan sanelemalta vääjäämättömyydeltä. Vain entistä laajempi ja sitä kautta taloudellisesti ja sotilaallisesti vahvempi EU olisi naapurustossaan todellinen vaikuttaja.
Ukraina on EU:n erityissuojeluksessa. Kyse ei ole vain rahasta vaan näkymästä parempaan. Vahva sitoumus tulevasta EU-jäsenyydestä on yksi keskeisimmistä lännen Ukrainalle tarjoamista turvallisuuslupauksista ja -takuista, joiden vahvistamista Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kävi viime viikolla Suomessa vaatimassa.
Ukrainan jäsenyys EU:ssa ja Natossa on mahdotonta niin kauan kuin sota jatkuu. Ukrainaa sovitetaan kuitenkin koko ajan yhteen EU:n kanssa. Kun Ukrainaa jälleenrakennetaan myös sodan keskellä, se integroituu länteen, oli kyse valtionhallinnosta, kouluista, energiahuollosta, infrastruktuurista, digitalisaatiosta, kyberturvallisuudesta tai armeijasta.
Jäsenyysneuvottelut kandidaattimaiden kanssa ovat keskeinen osa EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Laajentumisprosessista on kuitenkin tullut kaikessa monimutkaisuudessaan este EU:n strategisille eduille ja prosessi olisi suunniteltava uusiksi. Ei kuitenkaan ole itsestäänselvää, että EU-maat kykenisivät todella yhdessä arvioimaan uusiksi laajentumisen strategista merkitystä unionin tulevaisuudelle.
”Laajentumisprosessi olisi suunniteltava uusiksi.
Vaikka jäsenyyden ehdot joustaisivat geopolitiikan paineen alla, ehtojakin tarvitaan, jottei edessä ole sellaisia oikeusvaltion romahduksia kuin on nähty Unkarissa.
Kokonaisuudessaan EU:n tähänastiset laajentumiset ovat olleet menestyksiä. EU-jäsenyys vaurastutti uusia jäsenmaita, mikä vahvisti Euroopan vakautta. Jäsenmaiden välillä on silti suuria eroja. Erot ruokkivat nationalististen liikkeiden nousua. Edes sota Euroopassa ei käännä tätä kehitystä.
Ruotsissa oikeistopopulististen ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson vaati viime viikolla, että Ruotsin on arvioitava EU-jäsenyyttä uudelleen. Myös tuki Ukrainalle aiheuttaa jäsenmaissa protektionismia. Siitä saatiin muistutus, kun Puola, Unkari ja Slovakia kielsivät ukrainalaisen viljan tuonnin suojellakseen omia viljelijöitään.
Euroopan unioni ei selvästikään ole vielä henkisesti valmis suurvaltakilpailun aikakauteen. Usein EU:n kykyä toimia nakertaa vaatimus päätöksenteon yksimielisyydestä. Onkin tärkeää, että Suomi on mukana EU-maiden vastaperustetussa ryhmässä, joka ajaa määräenemmistöäänestystä EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Vahva ja yhtenäinen EU on Suomen turva. Eurooppa-päivää tiistaina juhliva Euroopan unioni palaa juurilleen, mutta kurottaa myös uuteen. Edessä on vaaran vuosia, ja pelissä on EU:n uskottavuus globaalina toimijana. Uskottavuutta ei tuo vain vahva talous, jos EU on sotilaallisesti heikko.
Unioni syntyi rauhanprojektiksi ja sen on oltava sitä taas – mutta kovat piipussa.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.