Yleisradion asema on noussut Säätytalolla vasta käyntiin päässeiden hallitusneuvottelujen ensimmäiseksi kuumaksi perunaksi, koska päättäjät ovat jo alkumetreillä onnistuneet sotkemaan toisiinsa keskustelut Ylen rahoituksesta ja mediayhtiön journalistisista sisällöistä.
Kiistan taustalla on se, että perussuomalaiset päätti nimetä kansanedustaja Sebastian Tynkkysen Ylen rahoitusta käsittelevän viestintä- ja digitalisaatiopöydän vetäjäksi. Tynkkynen tunnetaan yhteiskunnallisena provokaattorina, mistä kertoo sekin, että hänellä on tilillään jo kolme tuomiota kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Yle on ollut Tynkkysen tähtäimessä niin eduskunnassa kuin sosiaalisessa mediassakin, joten kansanedustajan nimitystä Ylen kohtalosta päättämään on vaikeaa nähdä muuna kuin perussuomalaisten täsmäiskuna riippumatonta mediaa vastaan.
Tynkkysen tapaa painostaa Yleä kuvaa hyvin viime viikon twiitti, jossa hän arvosteli väistyvää pääministeriä Sanna Marinia (sd) positiivisessa sävyssä käsitellyttä ohjelmaa. ”Pahimpia esimerkkejä vähään aikaan, kuinka väärin yhteisiä verorahojamme voidaan käyttää. Yleltä pitää leikata kunnolla, jotta se pystyy keskittymään oleelliseen”, Tynkkynen kirjoitti. Keskiviikkona Tynkkynen puolestaan yllytti Twitter-seuraajiaan antamaan vinkkejä siitä, mitä kanavia tai sisältöjä Yleltä pitäisi leikata.
Kun suomalaisen viestintäpolitiikan keskeisiä kysymyksiä alettiin käsitellä ivallisen trollikuoron somekokoontumisessa, hallituksenmuodostaja Petteri Orpo (kok) ei voinut olla reagoimatta. Torstaina Orpo vakuutti tiedotustilaisuudessaan, ettei hallitus tule puuttumaan Ylen sisältöihin. Tynkkynen ei kuitenkaan moista kuunnellut vaan riensi moittimaan Orpoa Facebookissa: ”Orpo meni tekemään ison virheen linjaamalla omin valtuuksin, että Ylen sisällöntuotantoon ei koskettaisi.”
On vaikeaa päätellä, millä valtuuksilla Tynkkynen Orpoa haastaa. Puhuuko hän puolueensa mandaatilla vai suulla suuremmalla? Vastaus siihen kysymykseen kertoo paljon siitäkin, onko perussuomalaiset pyrkimässä oikeasti hallitukseen vai haluaako se kerätä mahdollisimman paljon julkisuuspisteitä ennen kuin kävelee ulos neuvotteluista.
Puheenjohtaja Riikka Purra (ps) on vakuuttanut, ettei kysymys ole Ylen sisältöihin puuttumisesta, mutta epäilyä perussuomalaisten motiiveista on vaikeaa pyyhkiä pois. Sanojensa vakuudeksi perussuomalaisten tulisi aivan ensiksi vaihtaa viestintäpöydän vetäjää. Muiden hallitusneuvotteluihin osallistuvien puolueiden on puolestaan varmistettava, ettei syntynyt varjo leviä koko hallituksen ylle.
Paradoksaalista on se, että perussuomalaisten ylilyönti toimii luultavasti täysin päinvastaiseen suuntaan kuin puolue kaiketi toivoisi. Syntynyt tilanne nimittäin tekee perustellunkin keskustelun Ylen rahoitukseen puuttumisesta kovin vaikeaksi.
”Puhuuko Tynkkynen puolueensa mandaatilla?
Vielä Säätytalolle lähdettäessä näytti selvältä, että uusi hallitus leikkaa Ylen rahoja. Talvella julkaistuissa varjobudjeteissa perussuomalaiset sanoi haluavansa leikata noin 140 miljoonaa ja kokoomus 124,7 miljoonaa euroa Ylen budjetista, joka on tällä hetkellä noin 550 miljoonaa euroa.
Ylen rahoitus on sidottu indeksiin, joka on nostamassa sitä seuraavan neljän vuoden aikana noin 60 miljoonalla eurolla. Rahat tulevat muusta budjetista erillisestä Yle-verosta. Ylen budjetista olisi voitu käydä keskustelua puhtaasti valtiontalouden pohjalta, mutta enää se ei onnistu, koska perussuomalaiset myrkyttivät kaivon. Ylelle perussuomalaisten lähtö ylikierroksille saattaa siis olla jopa helpotus.
Hallituksenmuodostaja Petteri Orpo on joutunut vaikeaan asemaan. Kokoomusjohtaja ei voi mitenkään olla muodostamassa hallitusta, jonka ensimmäinen näkyvä toimi näyttäisi kohdistuvan riippumatonta mediaa ja sananvapautta vastaan. Se liittäisi Suomen Unkarin kaltaisten epämääräisten maiden joukkoon, vieraaseen leiriin.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.
