Turkissa valitaan sunnuntaina samalla kertaa sekä parlamentti että presidentti. Turkin vaaleja ei suotta kutsuta tämän vuoden tärkeimmiksi vaaleiksi. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan haluaa jatkaa 20-vuotista valtakauttaan, mutta valtaistuin huojuu.
Jos kuuden oppositiopuolueen vaaliliiton yhteinen presidenttiehdokas Kemal Kılıçdaroğlu onnistuisi voittamaan vaalit joko jo sunnuntain ensimmäisellä kierroksella tai kahden viikon kuluttua toisella kierroksella, edessä olisi mullistus niin Turkissa kuin sen suhteissa ulkomaailmaankin. Suurinta oppositiopuoluetta CHP:tä edustava Kılıçdaroğlu puhuu paluusta parlamentarismiin.
Ensisijassa oppositiota yhdistää tavoite kaataa autoritaarinen Erdoğan. Se ei ole välttämättä edes mahdollista. Erdoğanilla voi olla oma suunnitelmansa siltä varalta, ettei hän saa vaalivoittoa rehellisin keinoin. Erdoğanin valta on saattanut jo ylittää pisteen, josta demokratiaan ei ole paluuta, mutta oppositio toivoo, ettei niin ole. Äänestysprosentin odotetaan nousevan vaaleissa korkeaksi.
Viimeisillään demokratia joka tapauksessa on. Jos Erdoğan voittaa, hän karistaa Turkista viimeisetkin demokratian rippeet. Tappion pelätään johtavan väkivaltaisuuksiin, ja siksi Kılıçdaroğlu toivoo opposition kannattajien pysyvän vaali-iltana kotona.
Erdoğanin johtama Turkki ei ole demokratia, eivätkä sunnuntain vaalit vapaat tai reilut. Erdoğanin valtakaudella demokratian instituutioita sananvapaudesta riippumattomaan oikeuslaitokseen on romutettu ja valta keskitetty vaalilautakuntaa myöten Oikeus ja kehitys -puolueelle eli AKP:lle.
Viimeistään vuoden 2016 epäonnistunut vallankaappausyritys antoi Erdoğanille syyn teljetä toisinajattelijat vankiloihin ja panna kansalaisyhteiskunnan polvilleen. Vaalien alla poliittiset haastajat ovat syytteissä, jotta ehdokkuus estyy.
Turkilla on valtava merkitys lännelle. Nato-maa Turkki on Mustanmeren portinvartija ja alueellinen mahti Euroopan ja Lähi-idän välissä.
Turkin välit Yhdysvaltoihin ovat hyvin tulehtuneet. Erdoğanin suhde Venäjään on tiivis mutta jännitteinen. Kun lännen pakotteet iskivät Venäjään, vauraita venäläisiä rahoineen siirtyi Turkkiin. Turkki on pysynyt irti pakoterintamasta ja kasvattanut kauppaa Venäjän kanssa. Venäjä antaa Turkin kaasu- ja öljylaskuille maksuaikaa, minkä ansiosta Erdoğanilla on valtavan talouskriisin keskelläkin varaa antaa kannattajille vaalilupauksia.
Turkin talouskriisi on vaalien ratkaisevia tekijöitä. AKP pysyi vallassa voimakkaan talouskasvun siivittämänä. Nyt kannatusta syö yli kipurajan noussut ruuan ja asumisen hinta. Pysyäkseen kiinni vallassa AKP on epätoivoinen ja tekee yhteistyötä äärilaidan nationalistien kanssa. Ilmapiiri Turkissa on hyvin kansalliskiihkoinen.
Venäjä toivoo Erdoğanin voittoa, länsi Kılıçdaroğlun. Sovittelevasti esiintyvän Kılıçdaroğlun johdolla Turkin suhde varsinkin Euroopan unioniin vahvistuisi. Lännessä Erdoğanilla ei ole luottamusta.
Erdoğanin viivyttely Suomen ja Ruotsin Nato-ratifioinneilla nirhasi Turkin ja Suomen ennen varsin hyvät välit seitinohuiksi. Ruotsin Nato-ratifioinnilla Turkki pelasi vaalipäivään asti.
Ruotsin suhde kurdipuolue PKK:hon ja sen liittolaisiin on Erdoğanin pelissä sisä- ja ulkopoliittista polttoainetta, jolla ruokkia omia tavoitteita. Kurdikysymys liittyy Erdoğanin tavoitteisiin niin Turkissa, Natossa kuin naapurimaa Syyriassakin.
Jos Erdoğan voittaa vaalit, hän voi muuttaa mielensä Ruotsin Nato-jäsenyydestä – tai sitten ei, jos kuvittelee, että Ruotsista voi vielä jotain lypsää.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.