Säätytalolla jatkuvissa hallitusneuvotteluissa on päästy asiaan, kun pöydälle on tuotu talouspolitiikan suuret kysymykset. HS on kertonut, että tavoitteena on kuitata julkisen talouden kuuden miljardin euron tasapainotustavoitteesta peräti kaksi miljardia työllisyystoimilla, joiden toivotaan tuovan hallituskauden aikana jopa satatuhatta lisätyöllistä.
Työllisyystavoitetta voi pitää nykytilanteessa ylioptimistisena, mutta sen hyväksyminen helpottaisi vaikeasta säästöpaketista sopimista. Samalla tavalla työllisyyden paranemiseen vetosi myös Sanna Marinin (sd) hallitus.
Petteri Orpon (kok) tärkein tavoite saattaa kuitenkin olla muualla, sillä työllisyyttä pyritään luultavasti parantamaan rakenteellisilla uudistuksilla, joita työnantajapuolella on turhaan toivottu jo pitkään. Se tarkoittaisi esimerkiksi paikallisen sopimisen edistämistä niin, että työntekijät ja työnantajat voisivat halutessaan sopia työehdoista yrityskohtaisesti nykyistä vapaammin.
Esillä ollut hallituspohja nähdään kokoomuksessa hyvänä tilaisuutena ajaa näitä asioita läpi, sillä perussuomalaisille yritykset ja työntekijät voivat soutaa myös samaan suuntaan, eivätkä ne ole samalla tavalla automaattisesti toistensa vastapuolia kuin vasemmistopuolueille.
Paikallisen sopimisen kannustamiseksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkisti hallitusneuvottelujen alla tutkimuksen, jonka mukaan yrityskohtaiseen sopimiseen siirtyminen ei ole juurikaan vaikuttanut palkkoihin tai palkkahajontaan metsäteollisuudessa eikä ohjelmistoalalla. Paperiteollisuudessa se on jopa nostanut palkkoja.
Paikallisen sopimisen vaikutuksia julkiseen talouteen ei ole välttämättä helppoa laskea, joten siinä asiassa hallitus voi joutua tyytymään arvioon, jonka toteutumista se lupaisi seurata.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.