”Epäpätevien lastentarhanopettajien hallussa on reilu viidennes eli 21 prosenttia vakansseista.” Näin kirjoitti HS Espoon päiväkotien henkilöstöpulasta – vuonna 1986. Ongelmat kuulostavat oudon tutuilta.
1980-luvun Espoo vaati naapurikaupunkien kanssa lisää opettajien koulutuspaikkoja, tarvittiinhan heitä tuolloin isompien lasten ryhmään kaksi ja pienempien yksi. Monia lapsiryhmiä pyörittivät tiheään vaihtuvat sijaiset, koska myös lastenhoitajista oli pula. Tehtiin epätoivoisia rekrytointiretkiä maakuntiin. Jyväskylässä opiskelijat empivät, koska opettajan palkalla voisi Espoossa ”päätyä asumaan veneen alle”. Vanhempien vastarintaliike vaati turvallisia, pysyviä ja ammattitaitoisia aikuisia päiväkoteihin.
Vuosikymmeniä Suomi on tehnyt huolella päinvastoin.
Kuvaillun kriisin jälkeen 1990-luvun alussa lastentarhanopettajia valmistui 800 vuodessa. Lapsia päiväkodeissa oli runsaat 100 000.
Tuoreimmassa vuoden 2021 tilastossa yliopistoista valmistui varhaiskasvatuksen opettajia 500. Lapsia päiväkodeissa oli yli 200 000.
Opettajatilastoa toki selittää, että 1990-luvulla alettiin kouluttaa päiväkoteihin myös lapsiin ja nuoriin erikoistuneita sosionomeja ammattikorkeakouluissa. Nämä koulutusreitit eivät ole vuosiin yhdessäkään riittäneet, kun alalta myös poistutaan. Ajallaan eläkkeelle tai liian varhain pettyneenä. Lapsimäärän tuplaantuminen johtuu siitä, että suurin osa ikäluokasta pääsee nyt varhaiskasvatukseen. Sillä on väliä lasten yhdenvertaisuuden ja vanhempien työllisyyden vuoksi.
Kunnat ja ammattijärjestöt ovat vuosia hokeneet, että katastrofi iskee, ellei koulutuspaikkoja lisätä. Lisää on myönnetty tipoittain, kitsaasti ja väliaikaisesti. Pelkästään kuudesta suurimmasta kaupungista puuttuu jo yhteensä 2 600 varhaiskasvatuksen opettajaa ja sosionomia. Vuoteen 2030 mennessä ne laskevat tarvitsevansa päiväkoteihin 9 000 korkeakoulutettua ammattilaista lisää.
Yliopistot saivat tämän vuoden rahanjaossa varoja 360 lisäaloituspaikkaan varhaiskasvatukseen. Se ei riitä mihinkään.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.
