Hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok) on asettanut hallitusohjelman tavoitteeksi kovia lukuja: taloutta on tasapainotettava hallituskauden aikana yhteensä kuusi miljardia euroa. Yhtenä keinona talouden tasapainottamiseen Orpo on esittänyt toisen kovan tavoitteen: työllisyyden lisäämisen 100 000 hengellä.
Työllisyyden lisääminen on yleensä tehokas keino talouden tasapainottamiseen. Se toimii kahta kautta: verotulot kasvavat ja työttömyyskorvaukset vähenevät. Ekonomistit ovat kuitenkin sitä mieltä, että näin kovan työllisyystavoitteen saavuttaminen vaatisi maailman kysyntään ja sitä myötä Suomen talouskasvuun jopa Korean sotaan verrattavan hyppäyksen.
Suomessa niin sanottu laaja työttömyys on karkeasti ottaen 400 000 henkeä. Laajassa työttömyydessä lasketaan työttömien työnhakijoiden lisäksi työvoimakoulutuksessa ja muissa palveluissa mukana olevat. Samaan aikaan Suomessa on noin 200 000 avointa työpaikkaa.
Työllisyyden lisääminen ei ole helppoa, koska Suomen työllisyysaste on jo nyt hyvin suuri. Helposti työllistettävät ovat jo töissä. Ekonomistikielellä sanoen jatkossa työllisyyden parantamisen rajahyöty pienenee ja rajakustannukset kasvavat. Jäljellä oleva työttömien joukko on aina vain vaikeammin työllistettävissä. Tarvitaan tukipalveluja, esimerkiksi täydennyskoulutusta. Sekin maksaa.
Kun työllisyysaste lähenee täystyöllisyyttä, kyse ei ole enää pelkästään siitä, miten työttömät saadaan töihin, vaan myös siitä, minkälaista työvoimaa yritykset ovat valmiita palkkaamaan. Reservissä oleva työvoima ei työnantajan näkökulmasta välttämättä ole kuranttia tavaraa.
Orpo tuntuu mieltyneen helposti muistettaviin tasalukuihin. Mutta siinä on riskinsä: mikäli Orpon perusporvarihallitus syntyy, sen asettamia tavoitteita seurataan julkisuudessa tarkkaan. Myös työllisyystavoitetta.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.