Kehitysyhteistyövarojen leikkaukset päätyvät vielä ratkottaviksi Säätytalon hallitusneuvotteluissa puheenjohtajien pöytään, sillä aihe aiheuttaa riitaa, mutta vaikuttaa myös monin tavoin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan työkalupakkiin.
Säätytalolla kohtaa kaksi vastakkaista käsitystä kehitysyhteistyöstä. Rkp:ssa ja osin kokoomuksessakin on vanhan liiton sivistysporvareita, joille kehitysyhteistyö on tärkeä diplomatian väline. Vastassa on perussuomalaisten käsitys, jossa kehitysyhteistyötä pidetään joko tarpeettomana tai tehottomana. Tosin myös perussuomalaiset kannattavat kehitysyhteistyörahoja, kun niiden saajana on Ukraina.
Kokoomuksella on leikkauksista kokemusta, sillä vuonna 2015 Juha Sipilän (kesk) hallitus leikkasi kehitysyhteistyöstä 40 prosenttia. Nyt lähtötaso on matalampi mutta leikkaustavoite jotakuinkin sama.
Kehitysyhteistyö on jaettu varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja muuhun kehitysyhteistyöhön. Varsinaisen osuus on noin 710 miljoonaa euroa, ja muuta on noin 470 miljoonaa euroa. Tästä muusta suurin osa on Suomeen Ukrainasta paenneiden vastaanottokuluja.
Leikkaukset kohdistuisivat 710 miljoonan euron varsinaiseen kehitysyhteistyöhön. Lähtökohtana on valtiovarainministeriön esittämä 200–300 miljoonan euron leikkaus. Se on kova. Käytännössä yli 100 miljoonan euron vuosittaiset leikkaukset tarkoittaisivat kehitysyhteistyön merkittävää alasajoa.
Kehitysyhteistyössä tehdään monivuotisia sitoumuksia. Suomi rahoittaa YK:n tasa-arvojärjestöä ja YK:n väestörahastoa, ilmastorahastoja, kehityspankkeja ja kumppanimaita. Humanitaarisen avun rahaa lähti esimerkiksi Turkin maanjäristyksen tuhojen korjaamiseen.
Leikkauksia on punnittava tarkasti. Tehtyjen sopimusten purkaminen haittaisi Suomen mainetta. Myös suomalaisyritykset kärsisivät, sillä niille avataan kehitysyhteistyön vivulla ovia varsinkin ilmastorahoituksessa. Geopoliittisen myllerryksen keskellä kehitysyhteistyöllä voidaan myös yrittää saada paikkaa isompien pöydästä, esimerkiksi turvallisuusneuvostosta. Kehitysyhteistyörahat esitetään helppona säästökohteena, mutta sitä ne eivät ole.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.