Ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n tuoreen selvityksen mukaan luottamusmiesten tyytyväisyys paikalliseen sopimiseen on lisääntynyt viime vuosina.
Kun luottamusmiehiltä on kysytty, vuonna 2018 vain joka neljännellä luottamushenkilöllä oli paikallisesta sopimisesta pääosin myönteisiä kokemuksia. Tämän vuoden kyselyssä tyytyväisiä oli lähes 40 prosenttia.
Tyytyväisyyden lisääntyminen voi johtua siitäkin, että korkean työllisyyden vallitessa – kuten viime vuosina – työnantaja haluaa pitää työväestään kiinni. Neuvotteluvaltit ovat palkansaajilla. Hyvinä aikoina työntekijöiden ääni kuuluu yhtiön johtoon asti paremmin kuin huonoina aikoina.
Hallitustunnustelija Petteri Orpon (kok) ääneen lausuttuja tavoitteita on paikallisen sopimisen lisääminen. SAK:ssa taas on ollut lähtökohtaisesti epäluuloja paikallista sopimista kohtaan. Menettelytapaa on pidetty ”isännän äänenä”.
Näyttää siltä, että SAK:lle kelpaa paikallinen sopiminen, mutta nykyehdoin. Siis kunhan paikallisesti sovitaan työehtosopimusten mahdollistamissa rajoissa ja kun palkansaajia edustaa luottamusmies.
SAK:n raja menee edelleen siinä, saavatko myös järjestäytymättömät työnantajat sopia työehdoista työpaikoilla toisin kuin työehtosopimuksessa sanotaan. SAK:n kanta asiaan on jyrkän kielteinen.
SAK:n julkituloa voi pitää järjestön jonkinlaisena vastavalkeana: sanotaan, että tämän verran ollaan valmiita antamaan periksi, mutta raja menee sitten siinä.
Suomen Yrittäjät on pyrkinyt voimakkaasti vaikuttamaan sen puolesta, että myös järjestäytymättömät työnantajat saisivat käyttöönsä samat joustot kuin järjestäytyneet. Yrittäjien jäsenistössä on runsaasti niitä, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon.
Asia on juuri nyt ajankohtainen, sillä meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa linjataan varmasti jotain myös paikallisen sopimisen ehdoista.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.