Painakaa nimi mieleen: Viljami Turve. Hän on opiskelija, jonka cv:ssä voi nyt rehdisti lukea parhaista paras.
Tampereen Tredussa opiskeleva Turve voitti juuri nuorten ammattitaidon suomenmestaruuden Espoossa. Kultamitalilaji oli putkiasennus, mutta Turve valittiin myös koko kilpailun kultamitalisteista parhaaksi.
Jos lähdetään laskemaan Taitaja 2023 -kisan semifinaaleista asti, Turve on peitonnut 1 645 ikätoveriaan. Silti pätevin putkimies päätyy pikku-uutiseen, ennätysmäärän laudatureja kirjoittanut ylioppilas laajaan haastatteluun.
Suurimman osan suoritukset sekä lukiossa että ammatillisessa koulutuksessa eivät ole tällaisia poikkeuksellisen lahjakkuuden osoituksia vaan ihan tavallisia, riittävän hyviä. Mutta jos katse kääntyy huipuista keskivertonuoriin, ammatillinen koulutus ei enää pääse näkyviin ollenkaan.
Siksi koulutuspolitiikkakin on kovin oikullista. Ammatillista koulutusta vuoroin kuritetaan ja vuoroin kehitetään. Jos joku ehdottaisi lukiokoulutuksen lyhentämistä kolmanneksella, kun on hädin tuskin selvitty edellisestä uudistuksesta, siitä nousisi haloo. Amiksen kohdalla niin ilmeisesti voi kepeästi tehdä.
Peruskoulun loppu on se kohta, jossa suomalaisten eriarvoisuus syvenee. Vaikka nuorista karkeasti puolet jatkaa ammatilliseen koulutukseen, päättäjät eivät pidä sitä tärkeänä.
Tai sitten korostetaan, miten sitäkin kautta pitää päästä jatko-opintoihin, ammattikorkeakouluihin ja yliopistoon. Niin pitääkin. Mutta Suomen kovinta putkimiestä pitäisi arvostaa siksi, että hän on Suomen kovin putkimies miettimättä, mitä muutakin hän voi olla.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi maaliskuun lopussa ammatillisen koulutuksen tilaa. Hyvää on, että koulutukselle viime vuosikymmenellä asetetut tavoitteet, kuten työelämälähtöisyys, ovat kohentuneet. Huonoa on, että koulutuksen laatu on kirjavaa. Se näkyy esimerkiksi opiskelijoiden saamassa tuessa ja ohjauksessa sekä arvioinnissa.
Suomalaisten osaamista pitää kasvattaa, ei kaventaa. Puolen ikäluokan koulutus ei saa olla näin epätasaista.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.