Tulevat lukiolaiset voivat taas valita opintoja kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan, eivät vain jatko-opintoja varten taktikoiden. Yliopistojen todistusvalintojen valuvikoja luvataan nimittäin korjata kolmen vuoden päästä. Keskiviikkona julkaistu yliopistojen rehtorineuvoston (Unifi) koulutusvararehtoreiden ehdotus vaikuttaa hämmentävän järkevältä ja selkeältä.
Juha Sipilän (kesk) hallituksen kaudella tehtiin mittava uudistus korkeakoulujen opiskelijavalintoihin. Osin se onnistui: turhat välivuodet vähenivät. Kiireessä syntyi samalla sekava systeemi. Eri oppiaineiden pisteytykseen vaikutti etenkin lukiossa tarjolla olevien opintojen määrä, ei aineen merkitys tulevien opintojen kannalta. Matematiikka ylikorostui.
Samaan aikaan nuoriso uupui ja ahdistui, ja se näkyi varsinkin lukiolaistytöissä. Tähän vaikuttivat myös koronaviruspandemian aikainen yksinäisyys ja irrallisuus. Moni nuori pelkää tulevaa ja vaatii itseltään täydellisyyttä, vaikka korkeakoulupaikkaan riittää vähempikin.
Uudessa ehdotuksessa äidinkielestä saa selvästi nykyistä anteliaammin pisteitä, koska sen taidosta katsotaan olevan etua kaikille. Matematiikasta saa sen rinnalla edelleen hyvin pisteitä, koska ongelmanratkaisutaidoillakin on väliä.
Matematiikkaa ei korosteta yhtä paljon kaikkialla. Kieliopinnot on nostettu takaisin arvoon, eivätkä reaaliaineista jaossa olevat pisteet enää riipu siitä, paljonko ainetta lukiossa voi opiskella. Pisteytyksessä painotetaan sitä, miten paljon juuri kyseisen aineen osaamisella on merkitystä uusissa opinnoissa. Psykologiasta laudaturin kirjoittanut hyötyy arvosanastaan pyrkiessään lukemaan psykologiaa ja saksan kielen taituri hyvästä arvosanasta pyrkiessään opiskelemaan kieliä. Lääketieteessä matematiikan laudatur jyrää yhä.
Ehdotettu mallikaan tuskin on täydellinen, mutta se perustuu tutkimustietoon ja on opiskelijajärjestöjen mieleen. Se kannustaa opiskelemaan sitä, mikä kiinnostaa ja mihin on taipumuksia, ei laskelmoimaan liian varhain.
Yliopistot päättävät kesällä, hyväksyvätkö ne ehdotuksen. Uusittu pisteytys tulisi voimaan vuonna 2026, ja toteutuessaan asiasta pitää tiedottaa syksyllä lukion aloittaville hyvin. Tämä ei yksin riitä korjaamaan nuorten pahaa oloa, mutta kyseessä on hyvä alku.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.
Oikaisu 21.2.2023 kello 8.48: Yliopistojen rehtorineuvoston lyhenne on Unifi, ei Unifil kuten jutussa ensin virheellisesti kirjoitettiin.
