Kesän kova huippukokousten sarja alkaa viikonvaihteen G7-kokouksesta Japanissa, jatkuu EU- ja Nato-kokouksilla ja huipentuu Naton Vilnan-huippukokoukseen heinäkuussa. Kokouksissa keskitytään vahvistamaan lännen yhtenäisyyttä ja pitkäjänteistä tukea Ukrainalle.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden sekä Britannian, Ranskan, Saksan, Italian, Kanadan, Japanin ja EU:n johtajat odottavat Hiroshimaan myös Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä. Zelenskyin on oltava paikalla, jottei pieni ole isojen pelinappulana. Japaniin Zelenskyi saapuu Saudi-Arabiasta Arabiliiton tapaamisesta.
Zelenskyi hakee Hiroshimasta sitä, mitä Helsingistäkin: aseita vastahyökkäykseen ja turvatakuita tulevaisuuteen. Niihin kuuluu keskeisesti jäsenyys Natossa ja EU:ssa. Nyt valmistellaan hyvin intensiivisesti sitä, mitä Nato tarjoaa Ukrainalle Vilnassa.
Oman historiansa vuoksi Hiroshima on symbolinen näyttämö valaa uskoa siihen, että tuhkasta voi nousta parempi tulevaisuus. Kyse on Ukrainan aseistamisesta, pidemmän aikavälin asetuotannosta, Venäjä-pakotteista, sodan kulusta ja mahdollisuudesta neuvotella aselepo- tai rauhansopimuksesta.
Sekä kulissien edessä että niiden takana keskustellaan siitä, kuinka Venäjän johtajan Vladimir Putinin aloittama hyökkäyssota Ukrainassa lopetetaan niin, ettei sama toistu. Se edellyttää sitä, että Ukraina voittaa vastahyökkäyksensä.
Hiroshima on uuden kylmän sodan areena myös siksi, että vastapuoli on siellä lähellä. Kiina vastaa lännen rivien tiivistymiseen vahvistamalla omaa etupiiriään. Venäjän pääministeri Mihail Mišustin vierailee Kiinassa ensi viikolla.
Länsi hakee omaa yhteistä linjaansa Kiinaa vastaan. Sitä ei vielä ole. Silti Kiinaa muistutetaan siitä, mitä Venäjän takaajaksi asettuminen tarkoittaisi Kiinan taloussuhteille. Hinta olisi kova, kaikille.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.