"Tunteet ovat pelokkaat ja lannistuneet”, kuvasi tilannettaan Helsingin Hermannissa asuva Anni Haapalainen (HS 16.5.). Kyse oli Helsingin kaupungin vuokrataloyhtiö Hekan vuokrankorotusilmoituksesta. Ensi vuonna Heka aikoo nostaa vuokriaan yli kymmenen prosenttia.
Korotuksen mittaluokka näyttää tulleen yllätyksenä myös Helsingin poliitikoille. Jopa yli sadan euron vuokrankorotus voi ajaa keskituloisenkin talouden kipurajoille. Monelle asukkaalle kaupungin vuokra-asunto on korkeiden vuokrien pääkaupunkiseudulla ainoa vaihtoehto.
Hekan asukkaat eivät ole yksin huolineen. Moni muukin kotitalous on joutunut viime kuukausina toteamaan, että oman talouden hallinnan peruspilarit horjuvat. Ruuan, energian ja asumisen yhtäaikainen kallistuminen koettelee jo parempituloisiakin suomalaisia. Ruuan hinta nousi vuodessa yli 16 prosenttia. Se lähenee historiallista hintapiikkiä. Kovin nousupaine lienee hellittänyt, mutta paluuta halvan ruuan aikaan ei ole.
Myös sähkön hinnan osalta ennätyskorkeat huiput on jo nähty, ja etenkin pörssisähkön valinnut on saattanut yllättyä päivittäishintojen tasosta. Määräaikaisten sopimusten hinnat ovat kuitenkin pysyvästi korkeammalla kuin ennen Venäjän hyökkäyssodan alkua. Valtion väliaikainen tuki kotitalouksien sähkölaskuun päättyi huhtikuun lopussa.
Itse lukeudun niihin, jotka jättimäisten sähkölaskujen pelossa päättivät hankkia katolleen aurinkopaneelit. Nyt kotivoimala tuottaa sähköä tasaisesti, ja osittainen omavaraisuus leikkaa sähkölaskua merkittävästi. Aikoinaan tehdyt energiaratkaisut määrittävät nyt ylipäänsä sen, kuinka kestävälle pohjalle omakotiasukkaat voivat perheensä taloutta rakentaa. Öljyn tai suoran sähkölämmityksen varassa olijat voivat joutua kauppaamaan taloaan pitkään. Eritoten maalämmön arvo investointina on kasvanut entisestään.
Sähköfirman sovellus on nyt ahkerassa käytössä. Päivittäisen kulutuksen seuranta tuottaa samaa tyydytystä kuin hybridiautolla ajelu niin, että koettaa viimeiseen saakka välttää polttomoottoriin turvautumisen.
Korkojen nousu ravistelee etenkin pääkaupunkiseudulla monen omistusasujaperheen taloutta. Tällä alueella huomattavankin suuret asuntolainat ovat sangen tavallisia, ja usea on arvioinut lainanhoitokykynsä jokseenkin optimistisesti. Uusien taloyhtiöiden kohdalla laskelmien tekoa on vielä sekoittanut asunnon hinnan päälle tuleva yhtiölaina, jota ei ensimmäisten vuosien aikana tarvitse lyhentää.
Korkotason nousu on ollut dramaattinen, kun yleisimmät viitekorot ovat kivunneet miinuslukemista lähelle neljää prosenttia. Nyt kiinteästä kuukausierästä valtaosa menee korkojen maksuun, ja lainan takaisinmaksuaika karkaa yhä kauemmaksi. Tasalyhenteisen lainan maksaja tuntee vastaavasti korkojen nousun joka kuukausi, kun pankille maksettavaa onkin aikoinaan suunniteltua enemmän. Päivänselvää on, että monen kotitalouden kyky ylläpitää totuttua kulutustasoaan alenee oleellisesti.
Suomalaiset kotitaloudet kohtaavat nyt äkillisen korkojen nousun velkaantuneempina kuin koskaan aiemmin vastaavassa tilanteessa. Mitä heikommassa taloudellisessa asemassa on valmiiksi, sitä vaikeampaa on tähdätä pitkän aikavälin kannalta parhaisiin ratkaisuihin. Heikossa markkinatilanteessa esimerkiksi asunnon myynti ei ole välttämättä optimaalisesti ajoitettu ratkaisu.
Tarpeetonta velkaantumista tai huonoja hankintoja kannattaa toki välttää kaikkien. Käynnissä on myös teknologiamurros, joka muuttaa monia vakiintuneita kulutustottumuksia – ja samalla myös niihin liittyvää taloudellista yhtälöä.
”Korkotason nousu on ollut dramaattinen.
Nähtäväksi jää esimerkiksi, millaisen teknologiariskin kuluttaja ottaa harteilleen autoilun vihreässä siirtymässä. Vanhenevatko sähköautot polttomoottoriajokkeja nopeammin, kun tekniikka kehittyy vuosi vuodelta? Myös akkujen kestoon ja uusimiskustannuksiin liittyy kysymysmerkkejä, joilla on ratkaisevaa vaikutusta autojen vaihtoarvon määritykseen.
Viisas kuluttaja on nyt se, joka on tähänkin asti tehnyt järkeviä, riittävän pitkään harkittuja hankintoja – ja mitoittanut menonsa reilusti tuloja pienemmiksi. Näin kannattaa toimia vastakin.
Kirjoittaja on HS:n vt. vastaava päätoimittaja.